Niin kuin hyvin on

Yksi seitsemästä "voimasanastani" on hyvin.

Olen tätä paljon pohtinut. Tulin siihen tulokseen, että ihmisen on hyvä olla silloin kun hän saa tehdä sellaista mitä tykkää tehdä. Joskus tekee mieli touhuta ja joskus olla tekemättä mitään. Lukeminen, musiikin kuuntelu ja kitaran soittaminen ovat minun tapojani huoltaa mieltäni ja päivittää päätäni. Yritän myös joka päivä tehdä jotain täysin ohjelmoimattomasti, motiivitta.

Ihmisestä kertoo paljon se mitä hän tekee silloin kun saa tehdä mitä lystää. Jokainen tarvitsee omaa aikaa ja omaa tilaa, mutta oleellista on, miten vapaan ajan käyttää ja millä tilansa täyttää. Iän karttuessa tulee tietoiseksi siitä, että aikaa ei ole loputtomasti eikä sitä kannata tuhlata tyhjänpäiväiseen. Tekemättömyys ei kuitenkaan ole turhaa.

Liian moni toimii ulkoa ohjautuvasti, tekee mitä toiset käskevät tai toivovat. Sellainen ihminen elää toisten armoilla ja hukkaa itsensä. On täysin mahdotonta olla kaikille mieliksi.

Yhtä mahdotonta on, että saisi tehdä mitä lystää. Kukaan meistä ei elä yksin, olemme erottamattomasti kietoutuneita toisiimme. Elämä ei ole egotrippi vaan yhdessä toimimista. Onnemme ehtona on, että tulemme toimeen niiden kanssa, joiden kanssa elämme. Siksi elämisen taidoista ehkä tärkein on kyky kytkeytyä toisiin. 

Yhdessä toimiminen on loputonta tasapainoilua erilaisten vaatimusten ristitulessa. Joidenkin mielestä siinä on kyse tahtojen taistelusta ja vahvempi voittakoon. Minusta kyse on kaikkien sopeutumista yhteisen tavoitteen toteutumiseksi.

Jos kukaan ei jousta omasta agendastaan, yhteinen tahto ei yleensä toteudu. Ihmiset tahtovat usein hiukan eri asioita, mutta jos jokainen kykenee kohoamaan oman edun yläpuolelle, yhteinen linja löytyy aina.

Tutkiessani yhteistyötä olen huomannut, että tulokset riippuvat siitä miten hyvin ihmiset ovat sisäistäneet oman roolinsa ryhmässä. Kun tahto on yhteinen, tuloksia tulee helposti ja hyvillä mielin. Kun joku vetää liikaa omaan pussiinsa, kaikkien energiaa menee ihan vääriin asioihin.

Kun ihminen ymmärtää oman roolinsa oikein, hän sopeuttaa oman tekemisensä niin, että muillakin on riittävästi tilaa toimia. Näin toimivassa ryhmässä on ilo työskennellä. Useimmat ovat työurallaan tällaista kokeneet. Samoin jokainen tietänee, miten tahmeata on työskennellä silloin kun joku päsmäröi liikaa tai jurnuttaa kaikessa vastaan.

Silloin kun tekemisessä on yhdessä koettu tarkoitus, ihmiset saavat aikaan ihmeitä. Siitä työssä on kyse, ihmeiden tekemisestä yhdessä. Silloin kaikilla on hyvä olla ja syntyy jotain hyvää.