ELÄMÄ IHMEENÄ

Elämä on ihme ja elämän tarkoitus on nähdä ja tehdä ihmeitä. Jokainen voi myös tajuta ja tuntea tämän.

Ihminen ehtii elämänsä aikana kohdata miljoona ihmettä. Ehtona on, että kulkee oman polkunsa mieli auki ja sallii ihmeilyn olla osa omaa arkeaan. 

Me elämme samassa maailmassa, mutta kokemamme todellisuus on erilainen, koska mielemme tulkitsee maailman eri tavalla. Tällä on tuhoisia seurauksia. Maailma on rikki, koska mielemme pirstoo sen.

Liian paljon aikaamme ja energiaamme menee kinasteluun siitä, kuka on oikeassa ja mikä on kenenkin mielestä totta ja oikein. Näkemällä maailman oikein ja pitäytymällä tosiasioihin maailmasta tulisi ehjä ja elämästä täysin erilaista. Ihmeellistä. 

Totta on se mitä todella tapahtuu. Elämä on totta. Ihmisten hätä on totta, mutta niin on ilokin. Apean arjen voi muuttaa upeaksi, mutta vain tajuamalla, että muutos alkaa mielestä. Jos maailmalle haluaa tehdä jotakin, se on nähtävä toisin. Kun näkee toisin, alkaa toimia toisin.

Elämä on aina enemmän kuin kuin hurjimmatkaan kuvitelmamme tai pahimmatkaan pelkomme siitä.

Liian moni katselee elämää vain omien linssiensä läpi ja olettaa näkevänsä maailman sellaisena kuin se oikeasti on. Maailma on kuitenkin aina enemmän kuin hurjimmatkaan kuvitelmamme tai pahimmatkaan pelkomme siitä. Siksi ihmeilystä ja omien rajojensa rikkomisesta kannattaa tehdä tapa.

Mielellä on kaksi tehtävää: tulkita ja tuottaa todellisuutta. Mokaamme molemmissa, koska luulemme liikaa ja tuotamme paljon sellaista mitä emme tahdo tuottaa. Olemme vajaasti tietoisia teoistamme, koska ajattelumme junnaa vanhassa uomassaan eikä mahdollisuuksien maailmassa.

Haluan käyttää elämäni ihmeilyn edistämiseen, auttaa ihmisiä kokemaan ihmeitä omassa arjessaan. Ihmeitä voi kokea kolmella tavalla: näkemällä, tekemällä tai olemalla sellainen. 

Haluan rohkaista näkemään tai rohkaista tekemään ihmeitä omassa arjessaan ja muuttamaan apea upeaksi. Ensiksi tulee virittyä ihmeiden taajuudelle, kohdistaa huomionsa mahdollisuuksien maailmaan, ympärillämme olevaan hyvään ja kauniiseen.

Hyvän näkeminen on maailman näkemistä oikein. Se ei tarkoita, että torjuu pahan tai luo mieleensä keinotekoista tai väkinäistä myönteisyyttä vaan että näkee maailman sellaisena kuin se oikeasti on.

Oikein näkeminen on elämän näkemistä ihmeenä.