E

Edistys

Kaikki edistys alkaa yhdestä ihmisestä, joka saa muut mukaansa.

Ego

Ego kutistaa maailman. Tämä on helpompi havaita toisista kuin itsestä.

Itse on eristävä systeemi.
Sen piiriä voi suurentaa, mutta ei tarpeeksi.

Ego asuu pienessä kolossa ja kuvittelee, mitä on ulkopuolella.

Egoa voi olla liikaa, mutta sitä voi olla myös liian vähän.
Itsestään voi kuvitella liikoja, mutta yleisempää on itsensä vähättely.

Ego ei ole passiivinen tarkkailija,
se on aktiivinen osapuoli kaikessa,
mitä katsomme ja teemme.

Egolla ei pitkälle pötkitä.

Ego ei ole pyhä. Se on kasa muistoja, kokemuksia, tietoja, tuomittu elämään eristyksissä, ristiriidassa ja hämmennyksessä.

Ego ei tykkää totuudesta ja tekee kaikkensa välttyäkseen siltä. Haluamme valita faktoista itsellemme mieluisat, ja puolustamme niitä niiden oikeellisuudesta piittaamatta.

Kun päätöksemme perustuvat itsekkäisiin motiiveihin ja kuviteltuihin tarpeisiin, meistä tulee ego-ohjuksia.

Egolla on valikoiva fokus.
Se on järkyttävän tietämätön tästä ominaisuudestaan.

Kaikki egon kokema on ehdollistunutta ja rajoittunutta.
Sellainen ei ole suoraa kokemista, vaan egon kohinaa.

Terveesti itsetuntoinen ei kaipaa egonsa pönkitystä. Hänen ei tarvitse olla jollakin mittarilla muita parempi, eikä hän halua hartioilleen riittämättömyyden manttelia.

Egon on vaikea olla tyytyväinen.
Mitä tahansa sillä on,
hyvää voi aina olla enemmän
ja pahaa vähemmän.

Ego haluaa enemmän kuin tarvitsee.
Se ei tyydy siihen, mitä se on tai omistaa,
koska se osaa kuvitella hyvän ja pahan,
jotain enemmän tai vähemmän,
huonompaa tai parempaa.

Kukaan ei pysty päättämään omasta kohtalostaan.
Siihen voi vaikuttaa, mutta vähemmän kuin kuvittelemme.

Sateenkaaren tuolle puolen pääsee vasta ymmärrettyään itsensä.

Voi miten turhaa ja typerää loputon egonrakennus on.

Isokin ego on liian pieni ratkaisemaan omat solmunsa.

Egot luovat maailman sotkut.
Me olemme kriisi, jota yritämme ratkaista.

Matka itseen vie toisten tykö.

Egoismi

Egoismi on maailman levinnein aate. Yksilöllisyyden ylikorostaminen on syyllinen siihen, miksi maailma on mitä on.

Egoismi on aikamme vitsauksista viheliäisin, koska se myrkyttää mielen ja tekee yhteistyöstä tukalaa.

Egoismi on yksi typeryyden alkeellisimmista muodoista.

Elämisen taito

Eläminen on taito, jota ei voi hallita ilman loputonta oppimista.

Elämä

Elämän saa kulumaan onnea odotellessa tai menneitä muistellessa,
mutta se ei ole elämistä, se on elinajan kuluttamista.

Ihmisen elämä on taistelua omia luomuksiaan vastaan.

Elämä ei toki ole tauti, jota sairastamme.
Se on ihme, jossa riittää tutkimista.

Elämää ei voi omistaa.
Sitä voi palvoa ja saa syleillä,
mutta ei sitä kukaan omaksi saa.

Elämä virtaa meissä ja meistä ilman rajoja.
Sisäinen ja ulkoinen sekoittuvat yhdeksi.

Latteita ovat yritykset kuvata elämää.

Elämä ei ole toivekonsertti.
Toivoa saa, mutta tuubista ei aina tule sitä, mitä tilaa.

Elämä on siitä metka, että se yllättää myös ylöspäin.

On iso ero, ajatteleeko elämää matkana vai energiana.
Matka päättyy, energia ei.

Elämä on vuorovaikutusta:
mitä parempaa on vuorovaikutus,
sitä parempaa on elämä.

Elämä on pään säätämistä.

Jos suunta on väärä, ei kannata kiihdyttää vauhtia.

Elämä on käynnissä.
Hyvä niin.

Elämä antaa enemmän kuin ottaa.

Elämä on näkemistä ja nähdyksi tulemista.
Tarvitsemme toistemme silmiä ja sydäntä näkemään sellaista,
mille olemme sokeita itsessämme ja toisissa.

Elämä on taidetta.

Elämä ei ole suora baana.
Se on kiemurtelua.

Elämä on voima, ei vastus.

Avointa ihmistä elämä syleilee.

Elämä ei ole automaatti.

Elämä ei kulu, vaikka sitä välillä vähän käyttää.

Elämä on raatamista ja rakastamista.
Ilman rakkautta elämisestä tulee pelkkää raatamista.
Kun rakastaa, raataa riemumielin.

Elämä on lähtemistä.

Elämä on sitä, miten sen ottaa.

Elämä on kivasti kesken.

Elämän viettäminen kuulostaa tylsältä ja passiiviselta.
Elämää pitää käyttää ja mennä puolitiehen vastaan.

Hyvä elämä tulee tekemällä toisille hyvää.

Elämä ei ole harjoitus.

Elämä on suora lähetys.

Juhli elämää joka päivä, sen hento lanka voi katketa milloin tahansa.

Älä huoli, kyllä elämä jatkuu meidän jälkeemmekin.

Elämää voi ja pitää palvoa.

Elämä on keksintö, joka pitää aina keksiä uudelleen.

Elämää voi hyväillä, ja se tuntuu oikein hyvältä.

Jos elämän näkee kilpailuna, siitä tulee kilpailu.

Elämä on kytkeytymistä maailmaan, joka on ääretön.
Jos oman tarkoituksensa määrittelee kapeasti, kutistaa itsensä.

Elämä ei ole aivosoolo, vaan aivojen, sydänten ja mielten sinfoniaa.

On turhaa pohtia, mitä tapahtuu kuolemassa.
Oleellista on, mitä tekee elämällä.

Laulamme elämän laulua. Osallistumme elämään. Emme ole passiivisia tarkkailijoita, vaan luomme omaa ympäristöämme ajattelun avulla.

Elämä syleilee ihmistä, joka syleilee elämää.

Elämää jää paljon elämättä siksi, että emme syty.

En halua edes kuvitella, millaista on elämä ilman empatiaa.

Elämästä selviää parhaiten olemalla hengissä.

Elämämme rakentuu huojuvalle pohjalle. Käsityksemme riippuvat siitä, missä olemme sattuneet syntymään, keiden kanssa olemme eläneet, mitä lukeneet ja mitä kaikkea kokeneet.

Elämällä on nytkin istunto.
Oletko paikalla, tulossa vai poissa?

Elämässä on iso itsepalveluosio.

Elämän tarkoitus

Kävelyllä äsken minulle kirkastui elämän tarkoitus. Taas kerran. Askel keveni ja hymy tuli huulille.

Enemmän

'Enemmän' on ahneen mantra ja hänen onnensa este.

Energia

Ei ole mitään järkeä tuhlata elämää ajattelemalla kielteisesti.
Kaikki paha energia tekee elämästä apean.

Näpertelemällä oman egomme onkaloissa käytämme aikaamme ja energiaamme väärin.

Liian paljon ihmisten energiasta kuluu sellaiseen, mikä ei palvele elämää.

Aivot eivät luo elämän energiaa, ne vain tulkitsevat sitä.

Valtavasti ihmisten energiaa menee tärkeilyyn, keskinäiseen kiistelyyn, itsensä puolustamiseen ja turhaan touhotukseen, joka ei mitenkään edistä halutun tuloksen tuottamista. Kun kitkee osankin näistä, voimat voi keskittää oleelliseen.

Ennakkoluulot

Ennakkoluulot ovat eriste.
Ne eristävät ihmisen tosiasioiden maailmasta.

Ennakkoluuloja voi perustella vain sillä, että ei osaa ajatella.

Ennakkoluulot ovat eräs muoto yleistä mielipidettä,
jota puolustetaan silloinkin, kun se on väärä.

Ennakkoluulojen puolusteleminen omallatunnolla on itsepetosta.

Suomessa tapahtuneissa henkirikoksissa yleisin muoto on, että keski-ikäinen mies tappaa sisätiloissa tuttavansa. Neljässä viidestä tapauksesta tekijä on humalassa ja 97 % on kantasuomalaisia. Oikeampi johtopäätös olisi: "Korkki kiinni!", eikä "Rajat kiinni!"

Epämukavuus

Nykyhokeman mukaan kasvaakseen ihmisenä ihmisen pitää "mennä epämukavuusalueelleen". Ei välttämättä. Kehittyä voi missä tahansa ja kuka tahansa voi antaa tärkeän syötön. Ei tarvitse kitua voidakseen kasvaa, päinvastoin: hyvällä mielellä ollessamme opimme parhaiten.

Erilaisuus

Olemme erilaisia, mutta emme erillisiä.
Mieli on yksi ja yhteinen.
Kun itseä ei ole, me olemme erottamaton osa yhteistä mieltä.

Ryhmän yhteishenkeä ja työviihtyvyyttä ei rakenneta osoittamalla sopeutumattomille ovea, vaan suvaitsemalla paremmin ihmisten erilaisuutta.

Erilaisuuden pelko on elämän pelkoa.

Maailma on erilainen eri maissa,
mutta ihmiset ovat syvältä samanlaisia.

Erillisyys

Kaikki kietoutuu kaikkeen.
Mikään ei ole erillistä.
Kukaan ei onnistu eristämään itseään maailmasta.

Ajatus erillisyydestä on nyky-ymmärryksen valossa mieletön. Se on väärä ja vaarallinen, koska johtaa tunnekylmään käytökseen toisia kohtaan. Ainoa järkevä tapa on luopua egoistisesta maailmankuvasta, ja alkaa toimia aidosti yhdessä ja yhtenä, toisiimme kietoutuen.

Erityisyys

Elämä on erityistä.

Jos näkee erityistä, syntyy erityistä.

Erot

Erojen korostaminen johtaa eriarvoisuuteen.

Eroja korostamalla tuottaa ristiriitoja,
yhteistä korostamalla luo yhteyden.

Pieniä ovat eromme, suurta se ihmisyys, mikä meitä yhdistää.

Esteet

Sitä ei näe, mitä ei edes katso.
Sitä ei koe, mitä ei kokeile.
Sitä ei tee, mitä ei uskalla.