David Bohm

David Bohm (1917-1992) oli amerikkalainen tiedemies, joka halusi ymmärtää millainen todellisuus oikeasti on. Hän toimi teoreettisen fysiikan professorina Lontoon yliopistossa, Birkbeck Collegessa vuosina 1961 - 1986. Hän kirjoitti useita kirjoja ja piti seminaareja Euroopassa ja Amerikassa.

Kirjat

• Unfolding meaning: A weekend of dialogue with David Bohm (1985)
  Autenttinen raportti viikonloppudialogista Englannissa.
• Changing Consciousness: Exploring the Hidden Source of the Social, Political and Environmental Crises Facing our World (a dialogue of words and images with Mark Edwards 1991)
  Kuusi keskustelua valokuvaaja Mark Edwardsin kanssa keinoista ratkaista globaalit ongelmat.
• Thought as a System (1992)
  Autenttinen raportti joulukuussa 1990 Kaliforniassa pidetystä viikonloppuseminaarista.
• Mind, Matter and the Implicate Order (Paavo Pylkkänen 2007)
  Kuvaus mielen ja todellisuuden suhteesta Bohmin piilojärjestysteorian pohjalta.
• Infinite Potential: The Life and Times of David Bohm (F. David Peat)
  David Bohmin kollegan ja ystävän kirjoittama elämäkerta.

Haastatteluja ja seminaareja

2.9.1978 Evelyn Blau, haastattelu kirjaan Krishnamurti 100 years

26.5.1979 David Suzuki CBC Canadian Radio

27.4.1983 Michael Toms haastattelee New Dimensions -radiokanavalle

OJAI SEMINAARI lokakuu 1986 (7 audiota)

OJAI SEMINAARI marraskuu 1986 (11 audiota)

12.1.1987 Michael Toms haastattelee New Dimensions -radiokanavalle) (47:40)

OJAI SEMINAARI marraskuu 1987 (9 audiota)

OJAI SEMINAARI marraskuu 1988 (11 audiota)

OJAI SEMINAARI joulukuu 1988 (10 audiota)

1989 Haastattelu Niels Bohr Instituutissa (48:29)

1989 OJAI SEMINAARI marraskuu 1989 (10 audiota)

1989 BOHM CONSCIOUSNESS SEMINAR joulukuu 1989 (10 audiota)

1990 kevät Bill Angelos Niels Bohr Institutessa Hollannin tv:lle (1:08:13)

12.6.1990 Michael Toms  New Dimensions -kanavalle

12.6.1990 Michael Toms New Dimensions -kanavalle (52:06)

Art meets science & spirituality in a changing economy (49:38)

David Bohm seminaari marraskuu 1990 (11 audiota)

THOUGHT AS A SYSTEM Ojai seminaari joulukuu 1990 (10 audiota, 7 videota)

1992 OJAI SEMINAARI maaliskuu 1992

Keskusteluja Krishnamurtin kanssa

Bohm tapasi Jiddu Krishnamurtin toukokuussa 1961 ja 25 vuoden ajan he keskustelivat säännöllisesti. Monet keskusteluista on nauhoitettu ja julkaistu myös suomeksi tekstitettynä.

Ajattelu (Bohmin mukaan)

Kirjoissaan ja seminaareissaan Bohm pohti paljon ajattelua. Hänelle ajattelu on ehdollinen refleksi, joka on luonteeltaan enemmän kollektiivinen kuin yksilöllinen. Myös tunteet ovat pääosin ajatuksia. Meillä on monia vääriä käsityksiä ajattelusta. Bohm suositteli tutkimaan ajattelun liikettä eikä vain sen ajatusten sisältöä.

1. Ajattelu on aineellinen prosessi. Voimme tarkkailla ja mitata ajattelun "tapahtumista" aivosoluissa, neurofysiologisina reflekseinä. Ajatukset ovat elimellinen osa tajuntaa, siksi mielen ja aineen välinen jako on

2. Ajattelu on ehdollinen refleksi. Ajattelu osallistuu refleksin tavoin, aktiivisesti ja automaattisesti, havainnoimiseen, merkityksen määrittelyyn ja arkisiin toimintoihin. Se ei suinkaan vain neutraalisti raportoi meille tapahtumia ulkoisessa, objektiivisessa maailmassa. Se tulkitsee kaikkea mielikuvien ja muistiin kerätyn tiedon pohjalta. Aivomme eivät tietoisesti valitse reaktioitaan, koska ne eivät millään ehdi tehdä niin.

3. Ajatukset ja tunteet toimivat yhdessä. Ajatuksilla on usein joko positiivinen tai negatiivinen tunnelataus, josta olemme vain osittain tietoisia. Tunteet ovat pääosin ajattelua. Ne syntyvät muistiimme tallentuneen aineiston tuotteena. Käytämme ajattelua tunteen tunnistamiseksi ja nimeämiseksi.

4. Ajatukset ovat kollektiivisia. Ajatukset liikkuvat ihmisten välillä muodostaen systeemin, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ajatuksissamme ei ole mitään - tai todella vähän - alkuperäistä. Omaksumme joitakin ideoita ja torjumme toiset irrationaalisesti. Kokemamme yksilöllinen itse on henkilökohtainen valikoimamme kollektiivisia arvoja, merkityksiä ja tarkoitusperiä.

5. Ajatukset hallitsevat elämäämme. Kokoamme muistiin tietoa ja käsittelemme, sovellamme ja ilmaisemme sitä kaiken aikaa. Tajuntamme ilmenee sanoina, tietona, symboleina, käsitteinä, mielikuvina ja kokemuksina.

6. Ajattelu perustuu tapaan. Opimme taitoja, kuten puhuminen, kirjoittaminen, soittaminen tai autolla ajaminen, mutta opimme myös tulemaan toimeen ihmisten kanssa. Tästä kaikesta koostuu egomme, minuus. Reaktiomme ovat pääosin tiedostamattomia tapoja, meidän ei tarvitse ajatella tehdessämme jotakin, mitä osaamme.

7. Ajattelu jakaa ja pirstoo maailman. Teemme päätöksiä ja vedämme rajalinjoja, jotka voivat olla hyödyllisiä ja todenperäisiä, mutta ne voivat tuottaa ongelmia ja epätoivottuja tulemia. Meillä on myös tapana palvoa jakoja, joita pidämme arvossa ja joita kohtaan meillä on voimakkaita tunteita. Rakastamme kotimaatamme ja ihmisiä, joiden kanssa satumme elämään, enemmän kuin niitä, joihin emme samaistu.

8. Ajattelu abstrahoi ja yksinkertaistaa todellisuutta. Emme näytä huomaavan eroa ajatuksen ja todellisen asiantilan välillä. Ymmärrämme kyllä eron kartan ja maaston välillä, mutta emme eroa asian ja siitä luomamme mielikuvan välillä. Taistelemme ideoiden ja symboleiden puolesta ikään kuin ne olisivat totta. Kyse on isosta itsepetoksesta, faktavirheestä.

9. Ajattelu luo merkityksiä. Se arvioi, vertaa, tuomitsee, yliarvioi ja aliarvioi, "merkkaa" sattumanvaraisesti, mutta ei keksi syytä epäillä arvoarvostelmiaan. Ajatukset eivät heijasta todellista tarkasti, ne perustuvat ehdollistumiseemme ja omaksumiimme käsitteisiin.

10. Rajoitukset luovat konflikteja. Ristiriitoja syntyy, kun pidämme maailmasta luomaamme mielikuvaa oikeana ja totena. Niitä syntyy myös silloin, kun haluamme joko saada jotakin sellaista, mitä meillä ei ole, tai olla jotakin muuta kuin koemme olevamme. Olemme niin tottuneet ristiriitoihin, että emme pidä mahdollisena mitään muuta tapaa elää.

11. Ajatukset luovat tunteen ajasta. Muistamme menneitä ja osaamme suunnitella tulevaa, mutta elää voi vain tässä ja nyt. Muistia ja mielikuvitusta yhdistelemällä luomme ajatuksen ajan liikkeestä, mutta itse asiassa koko prosessi tapahtuu päämme sisällä.

12. Ajatukset luovat todellisuutta. Ajattelu ei ainoastaan heijasta ja tulkitse, se myös luo todellisuutta. Monet asiat ovat artefakteja, ihmisen ajattelun luomuksia: kaupungit, tiet, talot, tehtaat, lentokoneet, tietokoneet, soittopelit, ja toki myös maatalous, tiede, yritykset, kansakunnat ja hallitukset. Ajattelu keksii käsitteitä siitä, miten maailma toimii, ja niistä muodostuu maailmankuvamme.

13. Ajatusten toistuminen luo rakenteen. Jähmeä rakenne toimii ja on koherentti tietyissä tilanteissa, mutta maailman muuttuessa senkin pitää muuttua. Rakenteet antavat turvan tunteen, mutta myös luovat jännitteitä ja ristiriitoja ja johtavat vihaan ja väkivaltaan.

14. Ajattelu on mekaanista. Se liikkuu jäyhässä uomassaan, toistaa itseään ja kuvittelee olevansa vapaampi kuin on. Sen kaavat muuttuvat, mutta vain rajoitteidensa puitteissa.

15. Käytämme mielikuvitusta hyvässä ja pahassa. Me luomme ongelmia, jotka ovat totta vain mielemme alueella. Useimmat toiveet ja pelot ovat ajattelun luomuksia ja johtavat joskus neuroottisiin tekoihin.

16. Ajattelu on altis itsepetokseen. Haluamme tuntea turvaa ja välttää epämiellyttäviä tunteita, ja pelkäämme menettävämme tai jäävämme paitsi jostakin. Ahdistumme, kun tahtomme ei toteudu. Psykologinen ehdollistuminen vaikeuttaa tosiasioiden kohtaamista.

17. Ajattelu voi olla irrationaalista ja epäloogista. Pystymme perustelemaan vaarallista, brutaalia ja moraalitonta käytöstä silloin, kun egomme on uhattuna tai haluaa toteuttaa neuroosejaan.

18. Ajatteluun liittyy penseyttä muutoksia kohtaan. Haluamme säilyttää saavutetut edut, ja vastustamme muutosta. Uuteen tilanteeseen sopeutuminen ottaa aina aikansa.

19. Emme aisti ajattelua. Ajattelun on todella vaikeata huomata omaa systeemiluonnettaan, koska ajatuksen proprioseptio puuttuu. Kehon proprioseptio kertoo meille, missä asennossa olemme ja miten liikumme, mutta ajatellessamme emme ole samalla tavalla suoraan tietoisia.

20. Emme tunnista ajattelun potentiaalia. Kaiken aikaa me tietoisesti tai tiedostamatta rajoitamme luovuuttamme jättämällä joitakin osia todellisuudesta tarkkailumme ulkopuolelle. Kaikki ajatukset ovat rajoittuneita, mutta emme tiedosta, kuinka rajoittunutta ajattelu pohjimmiltaan on. Suora tietoisuus rajoittuneisuudesta voi vapauttaa meidät siitä ja auttaa käyttämään luovuuttamme.

21. Ajatukset voivat olla koherentteja. Ajattelun tärkein ominaisuus on kyky toimia koherentisti silloin, kun syvä oivallus muuttaa aivosolut perusteellisella tavalla ja johtaa suoraan yhteyteen. Silloin ajattelua käytetään tekemiseen ja ilmaisemiseen, mutta sen ehdollistumat eivät rajoita tai ohjaa toimintaamme.