9 Pintamuotia kansan syville riveille

Tonnista, josta suomalaiset kotitaloudet joka kuukausi luopuvat kaupan kassoilla, jää ruokakaupoissa käynnin jälkeen jäljelle 458 euroa käytettäväksi erikoiskaupoissa. Kodin varustetasoa kohennetaan 175 eurolla, lääkkeitä napsitaan 78 eurolla ja vaatteisiin käytetään 45 euroa. Vain kymppi kuussa jää kirjakauppaan ja kuudella eurolla ostetaan kukkia.

Asiakkaan euroja on kärkkymässä toista sataa ketjua.

Invaasio yli Itämeren

Muodin markkinoiden lasketaan olevan noin neljä miljardia euroa, josta vaatteiden osuus on kolme. Sitä on jakamassa yli kolmetuhatta myymälää.

Pukeutumisen markkinasta vain noin puolet tyydytetään vaatekauppojen kautta, toisen puolen jakavat tavaratalot, halpahallit, urheiluliikkeet ja postimyynti.

Yhä useampi Suomessa käytettävä vaate on hankittu ulkomaisen ketjun valikoimista. H& M on napannut ykköspaikan ja 13,4 prosentin markkinaosuutensa Modan, Seppälän ja Vaatehuoneen lisäksi niiltä sadoilta vaatekaupoilta, joiden asiakkaille se 1997 tuli vaatehankintojen vaihtoehdoksi.

Suomen 2390 vaatekaupasta neljä viidestä jää kaikkien tuntemien ketjujen ulkopuolelle. Tämä määrä hupenee, mutta ei vauhdilla. Pohjoismaisten ketjujen vyöry Suomen muotikauppaan on ollut hurjaa: sata myymälää viidessä vuodessa, puolet niistä Dressmanneja, loppu tanskalaisia Bestsellerin ketjuja ja ruotsalainen H&M. Moda ja Vaatehuone ovat taipuneet ylivoiman edessä ja menettäneet myyntiään.

Suomen suurin muodin myyjä on kuitenkin Stockmann, joka tavoittaa seitsemällä tavaratalollaan joka kymmenennen Suomessa vaatteisiin ja kenkiin käytetyn euron (361 m€). Sokos-ketju tulee hyvänä kakkosena. Kolmossijasta kisaavat tasaisesti Citymarket, Anttila ja Prisma.

Muotia ja laatua parhaaseen hintaan

H&M tuli Suomeen 1997 vauhdikkaasti viidellä myymälällä ja nousi 20 myymälällä ykköseksi ohi Seppälän ja Modan, joilla molemmilla oli ja on edelleen yli sata myymälää.

Mainosalalla kannuksensa hankkinut Sissi Silván oli H&M:n maapäällikkönä alusta lähtien vuoteen 2005 asti, mutta yrityksen tyylin mukaisesti hän on pitänyt matalaa profiilia menestyksestä.

H&M haluaa tarjota "fashion and quality at the best price", muotia ja laatia parhaaseen hintaan. Ketju ei ota valikoimiinsa kansainvälisiä vaatemerkkejä, vaan oma mallisto syntyy 500 oman ihmisen yhteistyönä. Sata omaa vaatesuunnittelijaa saa aikaan ainutlaatuista myytävää. Omissa tehtaissa luomuksia ei valmisteta, vaan yhteistyössä 700 valmistajan kanssa.

H&M:lle kelpaa vain parhaat liikepaikat ja myymälän ympärille halutaan 60 000 asukkaan ostovoimaa.

Hennes & Mauritz on Suomessa tehnyt loistavaa tulosta. Luvut sisältävät ainosastaan myymäläöiden kautta tapahtuneen myynnin.

Kouvola–Kaisaniemi-Berliini-Moskova

Seppälän juuret löytyvät Kymenlaaksosta, jossa syyskuussa 1930 Seppälän veljekset avasivat vaatetus- ja lyhyttavaraliikkeen. Kun Hannu ja Liisa Seppälä 60-luvulla jatkoivat isänsä liikettä, avattiin Kouvolan myymälään ainutlaatuinen teiniosasto Lontoosta haetun mallin mukaisesti. Sisäänkäynti oli pyöreä ja kirkkaan metallinen, sisällä vilkkuivat kirkkaat valot ja jukeboxi soi.

Helsingin Kaisaniemen Seppälä oli maankuulu. Se avattiin 1970 ja Hannu ja Liisa muuttivat pääkaupunkiin 1975. Alettiin suunnitella omia mallistoja ja syntyi S-Style.

Vuonna 1984 avattiin ensimmäinen Seppälä Berliiniin ja 1987 vuodeksi jopa New Yorkissa ja logon perään ilmestyi korskea teksti Helsinki – Berliini – New York .

Marraskuussa 1988 Seppälästä tuli osa Stockmannia, mutta ennen sitä Amerikan humputus oli ehtinyt päättyä vuoden kestettyään. Oppi oli saatu ja oppirahat maksettu... Pari vuotta myöhemmin vetäydyttiin Saksasta, mutta 1999 lähdettiin valloittamaan Viroa ja kolmen vuoden aikana sinne avattiin 13 myymälää. Riika sai Seppälän 2003 ja Moskova ensimmäisen 2004.
Seppälän synkin kausi ajoittuu vuosituhannen vaihteeseen, mutta Heikki Väänänen sai ketjun uuteen nousuun.

Vaikka Seppälä on joutunut luovuttamaan markkinaosuutta, se on tehnyt hyvää tulosta koko ajan ja parantunut koko ajan Heikki Väänäsen ollessa talon ykkösenä. Väänäsen siirtyessä marraskuussa 2005 tavarataloryhmän johtajaksi uusi toimitusjohtaja Terhi Okkonen pääsi esittelemään talon kaikkien aikojen parasta tulosta vuodelta 2005. Vaikka myynnin kasvu ei ole päätä huimannut, tuloksen teossa on osoitettu poikkeuksellisen korkeaa taidon tasoa.

Sadan kaupan kattaus pukee ja palvelee

Texmoda Fashion Group perustettiin vuonna 1997, kun Texman ja Moda Group yhdistyivät. Yksityisten kauppiaiden omistamassa osuuskunnassa on mukana 44 jäsenyritystä ja niillä on satakunta myymälää, joista aikuisten muotiin erikoistuneita Moda-liikkeitä 59 ja 36 Jim&Jilliä, joka mainostaa itseään nasevasti Suomeen suurimpana nuorisovaateketjuna, joka tarjoaa "hyvän kattauksen merkkituotteita sekä tytöille että pojille".

Modat tunnetaan hyvien vaatteiden palvelevana ketjuna. Iskulause on yksinkertaisesti "Pukee & palvelee".

Konsepti jättää tilaa kauppiaalle, monistamista ei juuri harjoiteta. Vaikka ketjun yksittäiset myymälät ovat maineikkaita ja vakavaraisia, ketju on hitaasti, mutta ei hälyttävästi kutistunut.

Sadalla myymälällä kerätään kunniakas 128,6 miljoonan euron myynti. Vuodesta 2001 osuuskunta Texmodan Fashion Groupin toimitusjohtajana on toiminut Tuomo Rantalankila.

Inspiroivaa alle ja ylle

Lindex oli ensimmäinen ulkomainen vaateketju Suomessa. Lappeenrannassa 1987 avattu myymälä sai nopeasti jatkoa, viidessä vuodessa oli valmiina 18 myymälän verkosto ja kymmenessä vuodessa 35.

Lindex haluaa tarjota naisille "inspiroivaa ja hintansa arvoista muotia hyvin koordinoiduilla mallistoilla". Naisten pukeutumisen osuus myynnistä on 70 prosenttia ja lasten 30 prosenttia. Miehille ei ole tarjolla mitään.
Suomessa Lindexillä on 46 myymälää ja se on ilmoittanut kasvattavansa määrää.

Kahden heikohkon vuoden jälkeen Lindexin tulos on noussut hyvälle tasolle. Heikki Väänänen johti Lindexiä elokuuhun 2001 asti, jolloin hän siirtyi Seppälän ykköseksi. Lindexin luotsina on sen jälkeen toiminut Ari Isohella.

Alingsåsissa Ruotsissa vuonna 1954 perustetulla Lindexillä on 333 myymälää: Suomen 46 myymälän lisäksi 181 Ruotsissa, 84 Norjassa, 22 Saksassa ja yksi Eestissä. Myynnin kasvu on hidastunut ja 2004 konserni kirjasi kahdeksan miljoonan euron tappion, mutta vuotta 2005 toimitusjohtaja Göran Bille kuvaa vuosikertomuksessa yksinkertaisesti "fantastiseksi". Hänen mukaansa "Pohjolan maissa kannattavuus on kunnossa ja Saksassa suunta oikea".

Lindexin pääkonttori sijaitsee Göteborgissa ja ketju työllistää 3000 ihmistä. Lindexin osake on noteerattu vuodesta 1995 lähtien Tukholman pörssin A-listalla.

Äidin ja isän vaatettajan vuoristorata

Ruotsalainen KappAhl on ruotsalaisen Per-Olof Ahlin 1953 perustama yritys. Osuustoiminnallinen KF osti sen vuonna 1990, mutta 2004 se palasi taas osakeyhtiöksi kahden yksityisen rahoitusyhtiön, Nordic Capitalin ja Accent Equityn ostettua raskaasti tappiollisen yrityksen.

Suomessa KappAhlilla on 35 myymälää ja ne myyvät 59,4 miljoonalla eurolla. Suomen toimintoja on maahanmuutosta eli vuodesta 1990 lähtien johtanut Jari Lahtinen. Ketju oli toinen ulkomailta rantautunut vaateketju.

KappAhleja on 250 Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Puolassa. Ketju kohdistaa tarjontansa rohkean poikkeavasti yli 30-vuotiaisiin perheellisiin naisiin.

KappAhlin päämaja sijaitsee Mölndalissa, Göteborgin lähellä ja ketju työllistää 3200 ihmistä. Yhtiön tulos nousi tappiollisen kauden jälkeen positiiviseksi 2003 ja 2004 oli jo hyvä vuosi ja elokuussa 2006 päättyneessä tilinpäätöksessä rikottiin jo entiset ennätykset sekä myynnissä että tuloksessa.

Suomessa jouduttiin kestämään kolme laihaa vuotta ennen kuin pohjalta päästiin ylös. Myynti sakkasi ja tulos oli pahasti pakkasella, mutta nyt mennään taas nosteessa. KappAhlin haasteellisena tavoitteena on olla Pohjolan muotitalojen ykkönen.

Suomen miehelle kolme kahden hinnalla

Dressmann ei kainostele. Se lupaa Suomen parhaan valikoiman miesten vaatteita. Ja jos tänään ostat kolme, et pitkään aikaan mene ainakaan kilpailijan liikkeeseen.

Ensimmäinen Dressmann avattiin Suomessa keväällä 2000 ja viidessä vuodessa on rakennettu 53 myymälää. Ketju on ilmoittanut kasvavansa vielä parillakymmenellä.

Sisääntulo oli säväyttävä. Batistini-miehen möreä ääni on käsite. Aika harvasta mainoksesta on tehty kaupallinen iskelmäväännelmä.

Dressmann on viiden vuoden aikana myynyt miesten pukuja, paitoja ja puseroita yli 200 miljoonan euron edestä. Kun ketju aloitti, miesten vaatekauppoja oli 80 ja ne myivät 30 miljoonan euron tavarat. Nyt myynnin määrä on melkein kolme kertaa suurempi. On aihetta olettaa, että tavaratalojen miestenosastoilla kaupankäynti on hidastunut.

Tolkuttomalla tahdilla tehdystä verkoston rakentamisesta seurasi 11 miljoonan euron tappiot, mutta kahtena vuonna sijoitukset ovat ehtineet jo tuottaa melkein kolme miljoonaa euroa tulosta.

Kaikilla tuntuu olevan käsitys Dressmannista, mutta harva tuntuu oikeasti tietävän siitä juuri mitään. Ensiksikään, ketjun kotimaa ei ole Saksa, vaan Norja. Norjalainen Frank Varner oli 25-vuotias, kun hän avasi ensimmäisen myymälänsä Oslossa 1962. Hän halusi tarjota muodikkaita miestenvaatteita. Myymälä oli menestys ja kolme vuotta myöhemmin hän avasi toisen myymälän Osloon ja kolmannen Trondheimissa. Nimi muuttui Dressmanniksi 1967 ja iskulauseena oli yksinkertaisesti "laatua kohtuuhintaan".
Kun perillinen Petter Varner 1991 otti Dresmannin ohjaimet 70 myymälän ketjun liikevaihto oli 300 miljoonaa Norjan kruunua. Tästä se nousi 11 vuodessa 2 miljardiin kruunuun. Myymälöitä oli jo yli 300.

Kasvuvauhti on ollut hurjaa ja Norjan rajat on ylitetty moneen suuntaan: Latvia 1995, Islanti 1996, Ruotsi 1997, Suomi 2000, Saksa 2001, Tanska 2003. Ruotsiin mentiin eri tavalla kuin muihin maihin, ostamalla tappiollinen 47 myymälän Hägenfelt-ketju.

Dressmann on yksi Varner-yhtymän yhdeksästä ketjusta, joista suurin on koko perheen vaatekauppa Cubus. Muita ovat mm. aikuisten naisten ostopaikka Vivikas, Suomessakin toimiva nuorison farkkupaikka Carlings sekä nuorten naisten Bik Bok.

Yhtymän liikevaihto on 881 miljoonaa euroa (7 miljardia Norjan kruunua) ja nettovoitto muhkea 83 m€ (663 miljoonaa Norjan kruunua). Petter Varnerin omaisuus ylitti ajat sitten 300 miljoonan kruunun rajan ja hän on konsernijohtajana toimivan veljensä Mariuksen kanssa kärkipäässä Norjan rikkaimpien listalla.

Varner-yhtymällä on 980 myymälää, joista Dressmann on kansainvälisin. Sen kohderyhmä on 30 – 50-vuotiaat miehet. Dressmannin tyyli on tavoitteellisesti "yksinkertainen, elegantti ja perinteinen olematta kuitenkaan konservatiivinen".

Dressmanneja löytyy Suomen lisäksi 112 Norjasta, 183 Ruotsista, 20 Tanskasta ja 12 Saksasta.

People before business

Bestseller on kansainvälinen, kokoonsa nähden tuntematon tanskalaisyritys. Sen perusti Troels Holch Povlsen 1975. Aluksi yritys keskittyi pelkästään naisten vaatteisiin, mutta 1986 valikoimiin otettiin lastenvaatteita ja 1988 miesten muotia. Tukkutoiminta aloitettiin 1979.

Bestsellerin periaate on "people before business". Muotia halutaan tehdä ihmisten, ei rahan ehdoilla. Bestsellerillä on 2400 myymälää 30 maassa. Myynti on 967 miljoonaa euroa ja henkilöstöä 13000. Vuonna 2005 yhtymän nettovoitto oli 134 miljoonaa euroa (13,9 prosenttia liikevaihdosta).

Bestsellerin brändejä ovat mm. Vero Moda, Jack & Jones, ONLY, Selected, VILA, EXIT ja Name It. Merkkejä myydään Vero Moda-, Jack & Jones- , ONLY-, VILA- ja EXIT- ketjuliikkeissä sekä muitakin merkkejä myyvissä liikkeissä, kuten Jim & Jill ja Moda – ketjujen myymälöissä. Bestseller on siis myös tukkumyyjä, jonka tuotteita myyviä toimipisteitä on Euroopassa, Kaukoidässä, Kiinassa ja Kanadassa.

Ensimmäinen Vero Moda –liike avattiin Suomessa avattiin Hyvinkäälle maaliskuussa 1990. Neljä kuukautta myöhemmin avattiin Helsingin myymälä Ateneuminkujalle. Kun Stockmannin One Way ja Pukeva kiinnostuivat Bestsellerin tuotteista, myös muut jälleenmyyjät heräsivät.

Nuorten miesten farkkumerkki Jack & Jones lanseerattiin 1990 ja tuli Suomeen kaksi vuotta myöhemmin. Tytöille tarkoitettu ONLY oli aluksi pelkkä farkkumerkki, mutta siitä kehittyi nopeasti ketjubrändi.

Eero Enomaa toi Bestsellerin Suomeen 1990, mutta hän myi osuutensa Bestsellerille 1997 ja on vuodesta 2001 lähtien keskittynyt vähittäiskauppaan. Syyskuusta 2001 lähtien Bestsellerin Suomen toimintoja on johtanut Tiina Hänninen.

Hyvä löydetään ilman ilmoituksia

Zara on yksi espanjalaisen Inditex-yhtymän kahdeksasta vaateketjusta. Maailman 852 Zarasta Suomessa on neljä.

Suomessa Zaroja pyörittää Stockmann franchising-periaatteella ja se ehti avata kuusi Zaraa Venäjällä ennen kuin Inditex tammikuussa 2006 osti oikeudet itselleen 41,5 miljoonalla eurolla.

Uusissa Zaroissa on yli tuhat myyntineliötä ja niiden keskimyynti on 5,5 miljoonaa euroa.

Kollegoistaan poiketen Inditex tekee vaatteet omissa tehtaissaan Espanjassa. Vaatteet toimitetaan lentorahtina myymälöihin pari kertaa viikossa.

Kun Zara asettui Suomeen elokuussa 2002 Helsingin Aleksille, se löysi nopeasti asiakkaat. Kolmessa vuodessa tuli perustamiskustannusten takia 2,8 miljoonaa euroa tappiota, mutta neljäntenä jo tuhti tulos. Ketju tekee kansainvälisesti erittäin hyvää tulosta ja on yksi maailman arvostetuimpia.

Mango haluaa maistua

Espanjalaisketju Mangolla oli Suomessa sama pulma kuin muualla maailmassa. Se haki viisi vuotta sopivaa liikepaikkaa ennen kuin liiketila Aleksilla kelpasi. Pikavauhtia maaliskuun 2005 avauksen jälkeen Turussa ja Kampissa saatiin maistaa Mangoa. Ideaparkin Mango on ketjun neljäs Suomessa. Ketjun ensimmäisen myymälän yhdeksää työpaikkaa haki 600 innokasta.

Barcelonassa 1984 perustettu yritys on levinnyt jo 81 maahan. Sen 868 myymälää kerää 1 144 miljoonan euron liikevaihdon. Tavoitteeksi ilmoitetaan saada myymälä jokaiseen maailman suurkaupunkiin ("every city of the world").

Sinivalkoinen vaihtoehto

Aleksi 13 on 23 myymälän ketju, joka haluaa olla "vaihtoehto Suomeen rantautuneille kansainvälisille ketjuille". Sen suurin yksikkö sijaitsee osoitteessa, josta koko ketju sai alkunsa. Vuonna 1900 valmistuneen ns. Lundqvistin kauppapalatsin suunnitteli Selim A. Lindqvist.

Aleksi 13 oli osa Jorma Ihatsun kauppakonsernia. Kesko osti sen 1990-luvulla, mutta ei saanut tavoittelemaansa tuottoa sijoitukselleen ja myi talon lahtelaisille Luhtasten veljeksille samassa paketissa Vaatehuone-ketjun kanssa heinäkuun lopussa 2001.

Nyt molemmat ketjut ovat osa L Fashion Groupia ja Aleksi 13:a johtaa Jukka Luhtanen. Ketjun myynti on 56 miljoonaa euroa. Aikaisempien vuosien myynteihin sisältyy o.i.s-nimellä markkinoitujen, vauhdikkaasti perustetun ja melkein yhä nopeasti puretun ketjun myynnit. Nihkeän myynnin kasvun lisäksi Aleksi 13 on kärsinyt sitkeistä tulosongelmista.

Luhtasen konserniin kuuluu myös Vaatehuone, jonka monet oppivat tuntemaan lahtelaisen kauppiaan Simo Leporannan sormimerkeistä ja ysiysi-hinnoittelusta.

Kun katselee Vaatehuoneen lukuja nyt, voi olla vaikea kuvitella, että se kymmenen vuotta aikaisemmin haastoi Seppälän. Verkosto kutistui kahdessa vuodessa 57:stä 25:en ja myynti tipahti 368:sta 123 miljoonaan markkaan. Vaatehuone löytyy enää pieniltä paikkakunnilta ja 20 myymälän ja 15,4 euron myynnin kanssa se on kutistunut varjoksi loistonsa päivistä. Vuonna 1995 sen 77 myymälän verkosto oli kolme enemmän kuin Seppälällä. Seuraavat vuodet kuitenkin veivät ketjuja eri suuntiin: Seppälä lähti kasvamaan ja Vaatehuone kutistumaan.

Halonen ilman haloota

Halonen on vuonna 1932 perustettu yksityinen muotiketju, jonka 13 toimipistettä sijaitsevat suurimpien kaupunkien keskustoissa ja kauppakeskuksissa. Haloselta löytyy edullisesti hinnoiteltua, hyvälaatuista perusmuotia kaikenikäisille ja -kokoisille suomalaisille.

Myymälät ovat kikkailemattomia ja myyjän löytää helposti. Oma maahantuonti ja tunnettujen tuotemerkkien yhdistelmä varmistaa tarjonnan monipuolisuuden.
Halonen Oy työllistää 450 kaupan ammattilaista ja sen lippulaiva on Kluuvin myymälä. Pohjois-Espalla sijaitsevan myymälän yhteydessä toimii yhtiön pääkonttori. Pekka Halosen johtama yritys ei esiinny julkisuudessa, mutta joutui sinne päädyttyään eläinsuojelijoiden maalitauluksi turkismyyntinsä takia.

Halosen myynti on 54,8 miljoonaa euroa ja ollut samalla tasolla viisi vuotta. Hidas kasvu on nakertanut tulosta ja pääoman tuottoaste on laskenut alhaiseksi.

Halosen kanssa samaan konserniin kuuluva Carlson on vuonna 1859 perustettu, Kuopiossa kotipaikkaa pitävä yritys. Tavarataloja on kaksi: Kuopiossa ja Mikkelissä, rautakauppoja viisi: Kuopiossa, Mikkelissä, Varkaudessa, Savonlinnassa ja Joensuussa.

Carlson oli ajautunut huonoon jamaan, kun kotkalainen liikemies Kalle Halonen osti yrityksen 1964. Perheyrityksen omistavat kauppaneuvos Kalle Halosen perilliset Pekka ja Liisa Halonen.

Varkauden toimipiste aloitti 1977, Mikkeliin tehtiin tavaratalo 1980, Savonlinnan toimipiste 1982, Joensuun toimipiste perustettiin 1987. Mikkelin Satamaan rakennettiin rautatavaratalo 2001. Ossi Saksmanin johtama kauppavanhus työllistää 400 henkilöä ja myy 88 miljoonalla eurolla.

Suurenmoisille naisille ja isoille miehille

Kun edellä luetellut ketjut ovat omansa ottaneet, on vielä 42 prosenttia vaatekaupan euroista jakamatta. Näitä miljoonia jakaa moni erikoistunut tai omaleimainen ketju, joka voi olla omille asiakkailleen rakas ja tärkeä.

Kekäle on Veikko ja Maire Kekäleen vuonna 1957 perustama muotitalo, jota nyt johtaa heidän poikansa Hannu Kekäle asemapaikkanaan Joensuu. Kekäleitä on Joensuun lisäksi Tampereella, Lahdessa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Kiteellä ja Lieksassa ja niiden myynti on 27,1 miljoonaa euroa.

Riverco on seitsemän myymälän ketju, jota johtaa Simon poika Sami Leporanta. Ketjun myynniksi KM arvioi 12 miljoonaa euroa ja siinä on mukana aikoinaan Vaatehuone-kauppiaina toimineita.

Pierre Cavallo on neuleisiin erikoistunut 29 myymälän suomalainen ketju, joista kahdeksan toimii franchising-periaatteella. Ketjun myynti on noin 12 miljoonaa euroa, joista omien myymälöiden osuus 8,2 miljoonaa euroa.

Lorella on kuuden myymälän ketju, joka on "keskittynyt palvelemaan naisellisia, elämäniloisia, suurenmoisia naisia". Ketjun myynti 6,0 miljoonaa euroa.

Mr. Big ilmoittaa olevansa "isojen miesten paras ystävä". Viiden myymälän ketju myymälät löytyvät Helsingistä, Itäkeskuksesta, Jumbosta, Turusta ja Tampereen Koskikeskuksesta.

Voglia on 1983 perustettu lammilainen vaatteiden valmistaja. Sillä on 13 omaa myymälää ja tytäryhtiöt Ruotsissa ja Eestissä. Liikevaihto 2004 oli 7,7 miljoonaa euroa.

JC Jeans & Clothes on ruotsalainen farkkuketju, jolla on 269 myymälää, Suomessa 12. Sen myynti on 145 m€, Suomessa 9,6 m€. Ketju toimi alussa itsenäisten kauppiaiden yhteenliittymänä, mutta kiinteytyi ketjuksi 1999. Tulosta se tekee 4 prosenttia liikevaihdosta.

Change of Scandinavia on nopeasti avannut kuusi vaatekauppaa pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Salossa. Tasokas ja naisellinen tanskalaisketju toimii pääasiassa Pohjoismaissa.

Jesper Junior lupaa hyvälaatuisia lastenvaatteita markkinoiden halvimpaan hintaan. Kahdeksan myymälän ketjulla on myös omia merkkejä. Ketju perustettiin 1984 ja kuuden oman myymälän lisäksi siihen kuuluu kaksi franchising-kauppiasta.

Moni vaatevalmistaja myy tuotteitaan myös omissa myymälöissä, esimerkiksi Finnkarelia, Tazzia, P.T.X., Benetton ja Gant.

Kenkien kopina vaimenee

Kenkien ja laukkujen markkinaksi lasketaan 507 miljoonaa euroa, ja siitä 520 erikoiskaupan osuus on vain 40 prosenttia eli 205 miljoonaa euroa. Jaolle tulevat hanakasti myös sadat urheilukaupat keräten neljänneksen (26 %) ja tavaratalot ja marketit, jotka poistavat joka kolmannen (31 %) suomalaisen kengän ja laukun puutteen.

Kengät sanovat edelleen koo-koo-koo. K-ryhmän kolme kenkäketjua K-kenkä, Andiamo ja Kenkäexpertti myyvät 102 kaupastaan melkein joka kolmannen (30,7 %) kenkäerikoiskaupasta myydyn kengän, yhteisarvoltaan 63 miljoonaa euroa. Vielä 90-luvun alussa K-kenkä keräsi yksin kolmanneksen markoista 173 myymälällään, mutta on kutistunut 32 myymälän ketjuksi. Suurimmat pudotukset tapahtuivat 1996 ja 2001 kun K-ketjuja järjesteltiin uuteen uskoon. Kun ketjun ehtoja tiukennettiin, pienet kenkäkaupat eivät pystyneet niitä enää täyttämään.

Andiamo perustettiin kaupunkikeskustojen erikoisliikkeeksi 1991 ja yhdessä vuodessa syntyi 20 myymälän verkosto. Ajankohta oli huono, sillä Suomi syöksyi lamaan ja huippukenkiin panostamista on helpompi siirtää kuin muita tarpeita.

Andiamo oli suurimmillaan 33 myymälän kokoinen vuonna1999, mutta nyt jäljellä on enää 19 toimipistettä ja muutama osasto K-kengän osana.

Kenkäexpertti-ketju saatiin siirtämällä alle kolme miljoonaa markkaa myyvät K-kengät omaksi ketjukseen 2001. Nyt se on 51 myymälällään määrältään suurin kenkäketju. Myynniltään ketju jää K-kengän ja Andiamon taakse, sillä keskimyynti on vain 300 000 euroa ja ketju saa kasaan vain 15 miljoonan euron myynnin.

Aleksi 13 on myös merkittävä kenkäkauppias. Sen kenkä- ja laukkumyynti on 18,5 miljoonaa euroa.

En Nilson igen

Ruotsin suurin kenkäkauppias Nilson Group on ylittänyt Itämeren hitaasti. Sen viiden ketjun 209 myymälästä vain DinSkon yhdeksän ja Nilsonin kaksi löytyy Suomesta. Nilson Group kerää Skandinaviasta komean 195 miljoonan euron (1 795 milj. SEK) myynnin ja tekee makean 20,6 miljoonan euron tuloksen.

Nilson Groupin perusti 1955 Rolf Nilsson. Hän siirtyi ansaitulle eläkkeelle vuonna 2000. Yhtiö työllistää 1081 henkilöä, saman verran kuin Suomen kenkäkaupat yhteensä.

Ruotsalainen Wedins on Suomessa kahdella ketjulla. Wedins-nimellä toimii neljä myymälää Helsingissä ja Vantaalla, Rizzo löytyy Aleksilta ja Sellosta. Yli satavuotias Wedins on taistellut heikon talouden kanssa. Sillä on 199 myymälää, joista kymmenen Rizzoa.

Bianco on vuonna 1987 perustettu 11 myymälän tanskalainen kenkäketju, jonka 130 myymälää ovat Pohjoismaiden lisäksi mm. Puolassa, Venäjällä ja Saksassa. Saman yrityksen omistama on 11 myymälää käsittävä Spiritstore Warehouse Brand Outlet –vaateketju.

Click Shoes on 11 myymälän kenkäketju. Sen kengistä puolet on yksinmyyntituotteita. Osa ketjun myymälöistä toimii franchising-pohjaisesti.

Mekka on 14 myymälän ketju, jonka liikkeet löytyvät pääasiassa kauppakeskuksista. Mekalla on myös oma verkkokauppa ja ketjun myynti on 3,5 miljoonaa euroa.

Laukkuihin erikoistuneita ketjuja ovat mm. Belizia (5 myymälää), M-Boxi ja Navara.

Yksi kova vastaa kuutta hyvää

Toisin kuin vaatteet ja kengät, suomalaiset ostavat urheilutavaransa pääosin erikoisliikkeestä. Alalla liikkuvasta miljardista eurosta 705 miljoonaa päätyy johonkin 1090:sta urheilukaupasta.

Intersport on ihan ylivoimainen ja ollut suvereeni ykkönen niin kauan kuin kukaan muistaa. Sen osuus alan kaupasta on 31,3 prosenttia ja kansainvälisestikin huippuluokkaa. Kesko-konserniin kuuluvassa ketjussa on vain 58 myymälää, mutta se myy yhtä paljon kuin kuusi seuraavaksi suurinta kilpailijaansa.

Intersport on 4833 myymälällään ja 7,7 miljardin euron myynnillään yksi maailman suurimmista erikoiskaupan ketjuista jättäen taakseen myös oman alansa amerikkalaiset yritykset.

Intersportin verkosto on vakiintunut ja myynnin kehitys on ollut vakaata, mutta markkinajohtajan riveistä Kesport-leiriin siirtyneet ovat hiukan vieneet myyntiä mukanaan.

Sportia on sitkeästi sinnitellyt, mutta nykyinen 52 myymälän verkosto on 19 pistettä harvempi kuin viisi vuotta aikaisemmin.

Sportian 59,6 miljoonan euron myynnillä saa urheilukauppojen kisassa kirkkaan kakkostilan. Kesällä 2006 "merkillisen hyväksi urheilukaupaksi" itseään kutsuva ketju sai uuden omistajan, kun Wihuri luopui urheilukaupasta ja myi sen SGN Groupille.

Sportia on osa kansainvälistä Sport 2000 –yhteenliittymää ja Intersportin kirittäjä, mutta jää numeroissa selvästi taakse.

Pekka Eräjään 1975 perustama Top-Sport on 21 paikkakunnalla toimiva 23 myymälän ketju, joista viisi toimii franchising-pohjalla. Heinäkuussa 2006 ketju siirtyi OKO Venture Capitalin omistukseen.

Eräjää hankki 1975 polkupyöräkorjaamon Helsingin Pakilasta ja myi ja korjasi ensimmäiset kymmenen vuotta fillareita. Vuonna 1985 Tapiolaan avattuun liikkeeseen tuli urheilutekstiilejä ja sen jälkeen vaatteista on tullut yli puolet liikevaihdosta. Polkupyöristä on luovuttu kokonaan.

Myös Top-Sport vaihtoi omistajaa kesällä 2006, kun OKO Venture Capitalin hallinnoimat rahastot hankkivat Top-Sportin koko osakekannan itselleen.

Top-Sport ei ole isosti kasvanut, mutta sen tulos on pysytellyt hyvällä tasolla.

Elmo Sport on kauppiaiden omistama markkinointi- ja ostoyhtymä, johon myös Top-Sport kuului ennen itsenäistymistään vuonna 2000. Elmo pieneni silloin 21 myymälällä.

Elmo Sportit ovat pieniä ja saavat olla kauppiaansa näköisiä. Ne sijaitsevat pääosin pienissä kaupungeissa.

Kesko teki hyvän siirron aloittaessaan yhteistyön Intersportin kanssa. Aluksi Keskon Kesportit toimivat Kesport-Intersporteina totuttaen asiakkaat muutokseen. Vuonna 2000 Intersport-ketjusta irrotettiin 27 lähinnä maaseudulla toimivaa pienehköä urheiluliikettä ja niistä tehtiin Kesport-ketju. Myymäläverkosto on kasvanut yhdellätoista ja keskimyynti on ihan sama kuin alalla keskimäärin eli 700 000 euroa.

Elämysten areena

Stadium on urheilukaupan ainoa ei-suomalainen monimyymäläketju. Se haluaa "inspiroida vauhdikkaaseen, hauskaan ja terveelliseen elämään".

Stadiumilla on noin 100 myymälää Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa, ja se on Ruotsin suurin yksityisomistuksessa oleva urheilumyyntiketju. Sen perustivat ja sitä johtavat veljekset Ulf ja Bo Eklöf Norrköpingistä. Yrityksen myynti on 465,9 milj. € (4,3 miljardia SEK).
Stadium on perustettu vuonna 1974 Ulf Eklöfin ostaessa itselleen Spiralen Sport –myymälän Norrköpingissä. Se oli pieni, vain 180-neliöinen, perinteinen urheilukauppa.

Ensimmäinen myymälä Stadium-nimellä avattiin vuonna 1987 Sergelinkadulla Tukholmassa ja se rakennettiin "elämysten areenaksi". Myymälän läpi kulkee juoksurata ja tuotteiden esillepanoratkaisut ja myymälän sisääntulo muodostivat perustan konseptille.
Suomeen Stadium tuli 2001 Helsingin Forumiin. Muut viisi sijaitsevat Espoon Isossa Omenassa, Helsingin Itäkeskuksessa, Vantaan Jumbossa, Raision Myllyssä ja Lempäälän Ideaparkissa. Yrityksen "palvelukonttori" sijaitsee Espoon Olarissa.
Stadiumin Suomen myynti lienee noin 21 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa noin 150. Koska tilinpäätös on tehty elokuun lopussa, kalenterivuoden myynnit ovat korkeampia kuin arvonlisäverolla lisätty liikevaihto.

Luonnossa liikkujalle kunnon varusteet

Pääkaupunkiseudun partiosäätiön omistama Partioaitta aloitti toimintansa 1928 Helsingissä. Ketjuun kuuluu 8 myymälää ja sen myynti on 13,1 miljoonaa euroa. Myymälöistä kolme toimii Forumissa Yrjönkadulla, muut Itäkeskuksessa, Tapiolassa, Sellossa, Jumbossa, Oulussa ja Saariselällä. Lisäksi yhtiö harjoittaa internetkauppaa ja postimyyntiä.

Partioaitan tärkeimmät tuoteryhmät ovat tekstiilit, jalkineet sekä rinkat ja makuupussit. Suomessa toimii 16 partiokauppaa ja niiden asiakkaita yhdistää rakkaus luontoon ja siellä liikkumiseen.

Suomen Polkupyörätukku on 1992 perustettu pyöriin erikoistunut, mutta myös asusteita ja retkeilyvälineitä välittävä ketju. Yrityksellä on 14 kymmenen toimipistettä Helsingin tuntumassa, Tampereella ja Turussa.

Ja huipennukseksi kaupan komeetta, oululainen Erätukku, joka Matti ja Maarit Koskelon johdolla on kasvanut ja kannattanut ilmiömäisesti. Syksyllä 2005 Sponsor osti 70 prosentin osuuden 22,8 miljoonaa euroa vuodessa vaihtavasta Erätukusta ja maksoi niin hyvän hinnan, että Maarit Koskelo nousi saamillaan 18,2 miljoonan euron pääomatuloilla sekä Aatos Erkon, Patricia Seppälän jakamattoman kuolinpesän jälkeen että Björn Wahlroosin ohi pääomatuloa saaneiden sarjassa.

Erätukku on eräihmisille pääasiassa verkossa myyvä yritys, jolla on kaksi myymälää, Oulussa ja Helsingissä. Tulosta Rosemari Oy –nimisenä toimiva yritys teki 2005 reilut viisi miljoonaa ja pääoman tuottoaste oli yli 100. Näillä luvuilla Sponsorin innostus yrityksen ostamiseksi on helppo ymmärtää. Kaupan jälkeen toimitusjohtajana jatkaa Matti Koskelo. Kahdessa vuodessa yrityksen liikevaihto kolminkertaistui ja tulos on huikea.