6 Halpa ei ole huonoa

Sanalla halpa on vähän ikävä kaiku. Kielitoimiston sanakirjan mukaan se tarkoittaa paitsi huokeaa, myös mitätöntä ja katalaa/kurjaa/halpamaista. Siksi monet kaupat haluavat mieluummin olla "edullisia". Kansa kuitenkin tykkää saadessaan ostaa jotakin halvalla.

Halpaketjut ovat asettuneet tärkeäksi osaksi suomalaista kauppaa. Suomessa on nelisensataa halpamyymälää, tuplasti enemmän kuin 20 vuotta sitten, ja niiden liikevaihto on jo lähes 3 miljardia euroa. Ketjuja on kuitenkin vähemmän kuin silloin oli, koska useista paikallisesti toimivista halpakaupoista tehtiin yksi valtakunnallinen Tokmanni.

Koronavuosi nosti Tokmannin harvalukuiseen miljardikerhoon. Samalla yhtiön vertailukelpoinen liiketulos nousi yli sataan miljoonaan euroon. Näillä meriiteillä ansaitsee huipun leiman.

Suomessa on yksitoista halpaketjuksi luokiteltavaa kauppayritystä, mutta kovin erilaisia ne ovat taustoiltaan ja toiminnaltaan. Kaikki niistä eivät kuitenkaan halua itselleen halpaketjun leimaa.

Taulukko 8 (Halpaketjut 2020)

Syksyyn 2004 asti Tokmanni oli pieni paikallinen toimija Pohjois-Karjalassa. Kyösti Kakkonen alkoi pääomasijoittaja Capmanin kanssa niputtaa alueellisia halpaketjuja valtakunnalliseksi ketjuksi syksyllä 2004, ja tammikuussa 2006 homma oli valmis.

Pääomasijoittaja on ollut mukana toisenkin halpaketjun kumppanina. Puuilon perustaja Markus Tuomaala möi vuonna 2011 enemmistöosuuden suomalaiselle Sentica Partnersille. Neljä vuotta myöhemmin salkku myytiin ruotsalaiselle Adelis Equitylle 2015.

Kuusi halpaketjua on perheyhtiöitä, ja ne toimivat Motonetiä lukuun ottamatta paikallisesti. Kolmas lajityyppi on Ruotsista tänne tullut ketju, jota edustavat Clas Ohlson, Rusta ja Biltema. Kaikilla niillä on myynnissä runsaasti omia merkkejä.

Kaikki alle omien

Esko Ylinen on yksi halpa-alan legendoista. Hän aloitti kulkukauppiaana 1965 ja avasi ensimmäisen myymälän Ylihärmässä 1967. Kaksi vuotta myöhemmin avattiin Halpa-Halli Kokkolassa yksinkertaisella idealla: kaikki myydään aina alle ohjehintojen.

Moni tietää, että HalpaHalli toimii tiukalla kristillisellä arvopohjalla. Se ei myy tupakkaa eikä kolmosolutta ja piti vuoteen 2018 asti kiinni siitä, että sunnuntai on pyhitetty lepopäiväksi, eikä silloin sovi pitää kauppaa auki.

Kun Esko Ylinen tuli uskoon 1977, hän ilmoitti, että "nyt loppuu ryyppääminen ja rellestys" ja kävi pyytelemässä tekojaan anteeksi työntekijöiltä ja asiakkailta. Vuonna 2000 johtoon astui Eskon poika Janne Ylinen.

Hienossa yrityshistoriikissa Talo jonka Esko rakensi kuvataan avoimesti haasteet, joita keskisuuri kauppayritys joutuu arjessaan kohtaamaan. Sunnuntaiaukiolo oli Janne Yliselle yksi kipeimmistä rasteista. Hän joutui uhmaamaan vahvan ja rakkaan isänsä tahtoa, mutta se ei ollut ensimmäinen eikä ainoa kerta.

Päätöstä ei onneksi tarvinnut tehdä yksin, Janne Ylinen sai sille hallituksen ja johdon yksimielisen tuen. Isä-Esko ei muuttanut omaa kantaansa, mutta antoi muiden päättää. Lyhyen mökötyksen jälkeen hän poseerasi jo tuttu hymy huulillaan paikallislehden kuvaajalle, kun asia lehdessä julkistettiin.

HalpaHallin myymälät ovat pääosin Pohjanmaalla. Kokkolasta rekat kuljettavat tavarat 35 myymälään. Muualla Suomessa yritystä ei kovin hyvin tunneta, vaikka se oli vuoteen 2016 asti Suomen suurin perheyritys vähittäiskaupassa. Silloin Bromanien Motonet nappasi ykköspaikan itselleen.

Ostoilla tulos tehdään

HalpaHallia ei koskaan pyydetty mukaan Tokmanniin, mutta se on kuitenkin välillisesti vaikuttanut sen syntyyn. Vuosi HalpaHallin konttoripäällikkönä innosti Kari Hautasen perustamaan Tarjoustalon Hyvinkäälle. Siitä tuli sittemmin tärkeä osa Tokmannia.

Tarjoustalosta puhumisen sävy muuttui sinä päivänä, kun Talouselämä-lehti kertoi sen olevan tulokseltaan ainoa täyden kympin arvoinen yritys Suomessa lamavuonna 1992. Se jätti taakseen lääkefirmat, pankit ja puunjalostajat.

Halpaketjut tajusivat jo vuonna 1990, että on järkevää ostaa tavaroita yhdessä. Hautanen oli yksi puuhamiehistä, kun perustettiin Pick Import – aluksi nimellä Pick Agency. Sillä ei ollut varastoja eikä tulostavoitetta, ja sillä oli vain kourallinen työntekijöitä.

Ostosmatkoja Kaukoitään jaettiin omistajien keskeen niin, että kaikki eivät ostaneet kaikkea vaan kunkin tuoteryhmän tuntija sai valtakirjan ostaa muille. Yhtiössä olivat mukana kaikki Tokmanniin myöhemmin fuusioidut yritykset, joten nollilta ei yhteiseloa aloitettu.

Useimmat halpakaupat tekivät poskettoman hyvää tulosta. Liiketulokset olivat jopa yli kymmenen prosenttia liikevaihdosta, ja yrittäjät komeilivat verotilaston kärkipäässä omilla paikkakunnillaan. Tokmanni ei pitkään aikaan yltänyt samaan. Yrityskulttuurien yhdistäminen ei ole helppo rasti.

Autoilevan kansan asialla

Toisin näytti olevan Motonetissa. Se on huikea menestystarina, jossa kaikki osaset loksahtelivat paikalleen. Turussa syntynyt ketju oli aluksi Bilteman suomalaisversio, mutta joensuulaisen Bromanin perheen ostettua sen painopiste muuttui, tavaratalot kasvoivat ja asiakkaiksi alettiin houkutella oman autonsa korjaajien ohella kaikkia tekeviä ihmisiä. Se on iso ja aktiivinen joukko.

Motonetin tarina kerrotaan osassa 2, koska katsomme sen olevan yksi suomalaisen kaupan kiistattomista huipuista. Eikä ole mahdotonta, että yritys onnistuu hurmaamaan pian ruotsalaisetkin.

Biltema oli ensimmäisiä ulkomaisia ketjuja Suomessa vuonna 1985. Nyt sillä on 15 tavarataloa kaikkialla Suomessa. Valikoimissa on tuotteita autoiluun, veneilyyn, vapaa-aikaan, kotiin ja rakentamiseen. Omien merkkien osuus on huomattavan suuri.

Ruotsalaiseen tapaan Biltema luottaa tuotekuvastoon, jota monet säilyttävät käden ulottuvilla. Kuvastoja on tehty jo 140, ja kaksi kertaa vuodessa tehtävässä kuvastossa sivuja on lähes 700 sivua. Se jaetaan Bilteman vaikutusalueella oleviin koteihin.

Puuilo on vahvasti kasvanut ja hurjaa tulosta tekevä ketju. Markku Tuomaala perusti sen Puolangalla Kainuussa 1982, ja silloin ainoa myyntituote oli hänen opettajaisänsä tekemät puulelut. Siitä nimi. Sitten alettiin myydä kuudesta linja-autosta pienrautaa toreilla. Ensimmäinen myymälä avattiin Kajaaniin 1998, nyt ketjulla on jo yli 30 tavarataloa.

Clas Ohlson eroaa halpakaupoista siinä, että myymälät ovat usein kauppakeskuksissa. Ketju tuli vahvasti Anttilan tontille, mutta ei myy vaatteita eikä levyjä vaan jokaisessa kodissa tarvittavia tavaroita. Ja palvelu pelaa. Yritys korostaa, että myyjän on tunnettava myynnissä olevat tuotteet ja osattava auttaa asiakasta valitsemaan oikean.

Rusta on kahden kaveruksen vuonna 1986 Gävlessä perustama yritys. Sillä oli Ruotsissa ja Norjassa yli sadan myymälän verkosto. Suomikin kiinnosti. Kun puhdasoppinen halpaketju Hong Kong ajautui konkurssiin, Rustan omistajat näkivät tilaisuutensa tulleen. Ostamalla Hong Kongin Rusta sai valmiin 24 tavaratalon verkoston, jota se tosin joutui sekä harventamaan että laajentamaan.

Vesan ohjenuora onnistumiseen

Oma halpakauppatyyppinsä ovat tuoreita elintarvikkeita myyvät yritykset, joita HalpaHallin lisäksi edustavat Kärkkäinen, Minimani ja Veljekset Keskinen.

Vesa Keskinen asemoi itsensä mielellään joko tavaratalojen tai matkailukohteiden sarjaan. Keskisen tuntevat kaikki, ja miljoonat suomalaiset ovat ainakin uteliaisuudesta käyneet Tuurissa. Hän itse laskee hyötyvänsä julkisuudesta 1–2,5 miljoonan euron verran vuodessa.

Keskinen peri kaupan isältään Matilta 1994 ja alkoi heti luovalla otteella laajentaa sitä. Tempauksista tuli yksi keino saada kansa Pohjanmaalle: Miljoonapilkki, Miljoona Rock, Miljoonamissi, Miljoona Tivoli...

Keskinen on luvannut henkilökunnalle, että hän on aina ystävällinen eikä heidän tarvitse pelätä. Hän on antanut kyläkaupalle kasvot. Hän on julkkis, jonka tekemiset ylittävät helposti ja usein uutiskynnyksen.

Keskisen kyläkaupan liikevaihto on jämähtänyt sadan miljoonan euron tienoille ja pudonnut parhaista vuosistaan. Silti se on oman sarjansa huippu – ja ainoa. Eikä Keskisen kyläkauppaa kannata verrata mihinkään. Se on itsensä oloinen väriläiskä kaupan kartalla.

Kaupan lisäksi Tuurissa on hotelli, ravintoloita, bensa-asema, karavaanialue ja leikkipaikkoja lapsille. Onnenkyläksi Keskinen sitä kutsuu. Sen tunnusmonumentti on vuodesta 2000 lähtien ollut OnnenKenkä. Kaupan aulassa tulijoita tervehtii kolme metriä korkea OnnenEnkeli.

Mahtipontista mutta monen mielestä outoa tai mautonta, niin kuin moni muukin asia Tuurissa. Puolustukseksi sanottakoon, että ei kukaan pelkän tavaran takia Tuuriin mene. Ihmisiä pitää kutkutella saadakseen heidät liikkeelle. Sitä ei kuitenkaan kukaan kiistä, että Tuurin kylässä on saatu aikaan jotain ainutlaatuista, tehty suomalaisen kaupan historiaa.

Kun Keskinen pääsi ensimmäisenä suomalaisena World Entrepreneur of the Year -loppukilpailuun, yksi kilpailutehtävistä oli kuvata itsensä ja yrityksensä. Kuvaus alkaa sanoilla "Olipa kerran poika, jolla oli ainutlaatuinen unelma, toivottomalta tuntuva visio", ja se päättyy yhteen Vesan suosikkisanonnoista: "Onnistut omaksumalla omantunnon oppaaksesi ja ottamalla oikeudenmukaisuuden ohjenuoraksesi. Kuuntele aina sydämesi ääntä!"