16 Viisaat toimivat toisin

Jos ajattelu on kollektiivista, siitä seuraa, että omia ajatuksia on mahdoton erottaa toisilta omaksutuista. Testasin tätä kirjoittamalla paperille sellaisten ihmisten nimiä, joiden koin vuosien varrella peruuttamattomasti kääntäneen oman ajatteluni suuntaa.

Seuraavassa on kymmenen ihmistä, joiden edessä otan hatun päästä ja panen pääni kunnioituksesta kumaraan.

Ehdotan, että lukijakin listaa omat oppimestarinsa ja antaa kiteytetyn perustelun henkilön vaikutuksesta omaan ajatteluunsa. Oman listani top ten:

• Tom Peters on ns. liikkeenjohdon guruista aina ollut puhuttelevin, innostavin ja yllättävin. Hänen kirjoistaan useimmat ovat onnistuneet kääntämään aivoani johonkin suuntaan: erityisen hohdokkaita ovat Menestyksen profiileja, Intohimo menestykseen, Hullut ajat vaativat hulluja organisaatioita, The Pursuit of WOW! ja tuore kolmen kirjan sarja Reinventing work. Peters lähestyy johtamista taiteena paremminkin kuin tieteenä. Hän pulppuaa ja poukkoilee, räyhää ja rauhoittelee, ärsyttää ja opastaa, hallitsee draaman ja rokkaamisen.
• Peter Senge murskasi kirjassaan "The Fifth Discipline" perinteisen johtamisajattelun kulmakivet ja antoi ainakin minulle toivoa autoritaaristen organisaatioiden katoamisesta ihmisiä kiusaamasta. Oppiva organisaatio ei ole ylhäältä johdettu järjestelmä, vaan ihmisten sisältä ohjautuva, koko ajan elävä kudelma.
• Abraham Maslow ei säväyttänyt jouduttuani niitä 70-luvulla tenttikirjoista opettelemaan, mutta vuonna 1996 julkaistu, mestarin kirjoituksiin ja luonnoksiin perustuva "Maslow on management" pamahti. Maslow oli turhautunut organisaatioiden 50- ja 60-luvulla harjoittamasta ihmisiä välineellistävästä menosta. Tehokkuus oli jumala, jota palvoessa ihmiset unohtuivat.
• Murray Raphel mykisti ensin päivän luennollaan (suora)markkinoinnista, sitten kirjoillaan ja lopulta ihmisenä. Raphel opetti, että kaikki puheet asiakkaista ovat oletusta. Asiakas hurmataan tekemällä toisin, ei latteuksia latelemalla. Ja mikä olikaan Murrayn yllättävä ohje 10000 lipun myymisestä otteluun? Ne myydään yksi kerrallaan.
• Feargal Quinn pani kirjallaan "Crowning the customer" hyvän asiakaspalvelun asteikkoni ihan uusiksi. Enkä koskaan unohda Quinnin "näytöstä" espoolaisissa kaupoissa, joissa olin oppaana hänen kierroksellaan. Se ei ollut showta, vaan aitoa ja palavaa kiinnostusta ymmärtää, miten asiakas toimii ja miksi. Quinn ei palvele, hän PALVOO asiakkaita!
• Anita Roddick panettelee kirjassaan "Body and soul" armoa tuntematta pystyyn kuolleita bisnesporhoja, jotka olematonta omaatuntoaan venyttämällä pystyvät tekemään päätöksiä, joilla luontoa, ihmisiä ja elämää tuhotaan ahneuden alttarilla. Roddickin tekstin lukeminen on hengästyttävää uudelleenoppimista. Ihastuttava ihminen, joka lähetti pääkonttorin vapaaehtoisia viikoksi romanialaiseen lastensairaalaan töihin, että he näkisivät millaisessa maailmassa elämme.
• Sam Walton oli jalat-maassa-mies, joka kuollessaan oli maailman rikkain mies. Samin dollarit eivät saa minua hänen nostamaan häntä esikuvieni joukkoon, vaan hänet yksinkertaiset, todistettavasti toimivat ajatuksensa kaupanteosta. Sam nimitti yrityksensä rekkakuskeja suurlähettiläiksi ja oli aina valmis polvistumaan jokaisen eteen kuunnellakseen mitä tällä on mielessä.
• Robert Townsend on outo nimi useimmille. Hän oli Avisin ja American Expressin pääjohtaja, jonka kirja "Kauan eläköön organisaatio" riittää nostamaan hänet listalle. Hauskin, hurjin, radikaalein, tyrmäävin, säkenöivin, konkreettisin, totuudellisin, nöyrin, vastaansanomattomin teos, mitä käytännön johtamisesta on koskaan kirjoitettu. Ja alaotsikko kertoo mistä todella on kyse: "miten teen kaikki onnellisiksi liike-elämässä".
• Jorma Ollila ei pääse mukaan siksi, että hän pelasti ja nosti Nokian, vaan siksi, miten hän sen teki. Maaliskuussa 2001 Ollila esitteli Stanfordin yliopistossa ajatuksiaan johtamisesta, ja jokaisen esimiestehtävässä toimivan kannattaisi se esitys kuunnella. Se on IHAN ERILAISTA puhetta kuin se liturginen löpinä, jota pörssiyhtiöiden ykköset lämpimikseen latelevat (mutta aika samanlaista kuin tämän kirjan ajatukset, kirjoittajan "nöyrä" lisäys).
• Esa Saarinen ei varhaistuotannollaan saanut minua liikkeelle, mutta "Muutostekijän" jälkeen olin täysin myyty. Osallistuminen Saarisen Pafos-seminaariin 1996 aukaisi ajatteluni katveita katseen alle ja oli yksi elämäni käännekohdista sekä esimiehenä että isänä. Mies uskaltaa mennä alueille, joissa kukaan ei ole käynyt.

Suuria vaikuttajiani esimiehinä ja työystävinä olivat mm. Marja Aslama, Alpo Neuvonen, Eino Perttilä, Paavo Rönkkö, Eero Kinnunen, E O Mansukoski, Heikki J Rinne ja Kaisa Peutere. Ihailevien ajatusteni ja sanojeni kohteena ovat olleet seurannut myös Matti Alahuhta, Sari Baldauf, Liisa Joronen, Anu Eronen, Matti Lehti, Pertti Korhonen, Uolevi Manninen, Eero Kinnunen, Kirsti Paakkanen, Rabbe Grönblom, Aatos Erkko ja Vesa Keskinen.

Viisasten kerho

Ottaen huomioon tuntemiemme ihmisten määrän "viisasten kerhomme" on aika pieni joukko. Viisaus ei siis ole sääntö, vaan poikkeus.

Miksi?

Siksikö, että useimmat ihmiset eivät ole erityisen lahjakkaita vaan aika tavallisia? Tuskin.

Viisaus ei edellytä erityislahjakkuutta, paremminkin se on kykyä käyttää tervettä järkeä yhdistyneenä vilpittömään haluun ymmärtää ihmisiä. Viisas on aidosti kiinnostunut ihmisistä, osaa kuunnella yhtä ihmistä ja näkee hänen silmissään koko maailman. Jos ei välitä yhdestä, ei välitä monista.

Viisas uskaltaa ajatella omilla aivoillaan ja pitää puolensa silloinkin, kun ihmiset saattavat pitää häntä hankalana ja ikävänä.

Hän ei kuitenkaan koskaan ole öykkäri, joka rehvastelee ja kerää kunnian toisten tekemistä saavutuksista. Hän haluaa, että ihmiset loistavat!

Viisaat ovat ihmisten puolella järjestelmiä vastaan. He purkavat rakennelmia, jotka kahlitsevat ja kutistavat ihmisiä. He myös haluavat kuulla sellaista, mitä ei ole kiva kuulla ja jonka ihmiset mielellään jättävät sanomatta.

Viisaus ei ole rikinkatkuista viisastelua, oman nokkeluuden osoittamista, älykästä argumentointia, se on yksinkertaisia sanoja, selkeyttä, joka välittyy yhtä paljon ilman ääntä kuin ääninä.