11 Elinvoimaa ja aistielämyksiä

Erikoiskaupasta on tähän asti käyty läpi vasta noin puolet. Se toinen puoli pitää sisällään mm. apteekit, kirjakaupat, optikot, Alkot, lelut, fotoalan, kukat ja käytettyjen tavaroiden kaupan. Tässä joukossa on muutama iso ketju ja tuhansia ihanan yksilöllisiä pikkupuoteja.

Monopolin mutaatio

Alko on monella tavalla aliarvostettu ja ylenkatsottu ketju. Osa johtuu sen erikoisasemasta, osa sen menneisyydestä tympeänä palvelulaitoksena, osa silkasta ymmärtämättömyydestä ja tietämättömyydestä.

Alko perustettiin 1932 ja sillä on lakiin perustuva yksinoikeus myydä yli 4,7 prosenttia alkoholia sisältäviä juomia. Monopoli johtaa vaikeaan tasapainoiluun sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten kysymysten kanssa. Pitää myydä ja rohkaista kansaa viisaaseen viinaksien käyttöön, mutta samalla varoittaa vaaroista.

Iso muutos yhtiön ajattelussa tapahtui 1990-luvun alussa, kun tylyn palvelun talolta haluttiin riistää erityisasema ja saada viinit maitokauppojen hyllyille. Muutamassa vuodessa melkein maatumispisteessä olleesta monopolista kuoriutui moderni palvelulaitos. Valikoimat käytiin läpi, myymälät uudistettiin ja pölyt pyyhittiin sekä ulkoisesti että sisäisesti.

Harvoin näkee niin nopeaa muodonmuutosta. Sen jäljiltä Suomessa on yksi maailman parhaista alkoholin myyntiketjuista.

Alko ilmoittaa itsevarmasti olevansa "valmis huippusuorituksiin kaikilla niillä osa-alueilla, joista yhden maailman parhaan alkoholijuomien vähittäismyyntiketjun asiakaspalvelun kokonaisuus muodostuu". Syy tähän on ilmeinen. On vain ajan kysymys, milloin se joutuu kilpailemaan avoimessa sarjassa ainakin viinikauppiaana.

Moni ketju saisi opetella tekemisen asennetta Alkolta. Sen ei tarvinnut niin paljon ja niin nopeasti uudistua, mutta se halusi ja jälki kestää vertailun mihin tahansa.

110 miljoonaa suomalaista ei voi olla väärässä

R-kioski voisi retostella olevansa Suomen suurin ketju. Sen 719 toimipistettä on levinneisyydessä ihan omassa luokassaan. Rautakirjan omassa hoidossa oli kioskeista 462 kioskia ja kauppiaskioskeja oli 257.

Ärrä tarjoaa suomalaisille "viihdettä, jännitystä ja mielihyvää sekä päivittäisiä perustuotteita ja -palveluita nopeasti ja vaivattomasti aamusta iltaan".

Ärrällä toimitetaan pikkuasioita; lototaan tai ostetaan lehti, limsaa, bussilippu, lakupatukka tai tupakkaa. Monista saa kahvia pahvimukista ja paikalla paistetun pullan tai pasteijan.

Ärrä on reitin varrella ja nopea. Se on Suomen asioiduin ketju, noin 110 miljoonaa suomalaista kipaisee vuodessa Ärrälle. Nuorten ja naisten osuus asiakaskunnasta on noussut.

R-kioski sai alkunsa 1910, kun joukko kustantajia perusti yhtiön, jonka toiminnan tavoitteeksi määriteltiin "sanomalehtien ja kirjallisuuden kauppa etupäässä Suomen rautatieasemilla". Ensimmäiset kioskit rautateiden ulkopuolelle avattiin 1933.

Nimi R-kioski alkoi näkyä 50-luvun lopulla varsinkin uusissa kioskeissa, joita perustettiin ripeässä tahdissa ostoskeskuksiin.

Nyt kioski muistuttaa yhä enemmän minimarkettia. Ostaminen ei enää tapahdu luukun kautta vaan ison osan tuotteista asiakas valitsee itse ja käy vain maksamassa kassalle.

Kioskitoiminta kannattaa hyvin. Tulos ennen satunnaisia eriä oli 2005 peräti 9,6 prosenttia ja pääoman tuottoaste yli 20 prosenttia. Mutta kasvu on ollut tiukassa; myynti on heilunut samalla tasolla monta vuotta.

Luule vähemmän, kuule enemmän

Jotain R-kioskien koosta kertoo se, että sen myynti on suurempi kuin kaikkien Suomessa toimivien kirjakauppojen yhteensä.

Suomessa toimii 360 kirjakauppaa ja kauppa on vahvasti neljän ketjun käsissä. Ykkösenä on Suomalainen kirjakauppa, jonka 60 myymälää palvelevat 44 paikkakunnalla Kemijärveltä Helsinkiin.

Suomalainen kirjakauppa on osa Rautakirjaa. Yhtiön kirjakauppatoimialan myynti oli 146 miljoonaa euroa ja henkilöstöä yli 800. Myynnistä kirjojen osuus on noin 70 prosenttia.

Suomaisten kirjakaupan lisäksi Jarmo Oksaharjun johtamaan toimialaan kuuluu kaksi Readers-pokkarimyymälää Helsinki-Vantaan lentokentällä, viisi Yliopistokirjakauppaa ja Lukiolaisten Kirjakauppa. Lisäksi Virossa toimii tytäryhtiö Apollo Raamatud AS, jolla on viisi kirjakauppaa Tallinnassa, Tartossa ja Pärnussa.

Helsingin Suomalainen Kirjakauppa Oy perustettiin vuonna 1912 ja Rautakirjan omistukseen se siirtyi vuonna 1924. Pitkään ainoa myymälä oli Helsingin keskustassa, mutta 1980-luvun lopussa alkoi voimakas laajentuminen ja kiri, jonka seurauksena alan markkinajohtajasta ei tarvitse keskustella.

Kirjakauppojen myynnit ovat polkeneet paikallaan, mutta Suomalainen kirjakauppa on vahvistanut asemaansa vuosi vuodelta ja sen markkinaosuus pyörii jo laskutavasta riippuen 40 prosentin molemmin puolin. Ketju on myös tehnyt tulosta tasaisen varmasti.

Kirjakauppojen 300 miljoonan euron myyntiä ovat Suomalaisen kirjakaupan lisäksi jakamassa Stockmannin Akateeminen Kirjakauppa, kauppiasvetoiset Info-kirjakaupat, Kipa, Kirja-Q, ja kustantajien jäännöserien myyntiin erikoistuneet Kirjapörssi ja Kirjatori.

Akateeminen Kirjakauppa toimii nykyisin vain Stockmann-tavaratalojen yhteydessä eikä erittele myyntejään. Suuruusluokaksi ilmoitetaan noin 70 miljoonaa euroa ja se on 22,5 prosenttia alan kaupasta.

Info-kirjakaupat on yrittäjävetoinen 45 myymälän ketju, jonka viisi myymälää omistanut Yhdistyneet Kirjakaupat YKK Oy meni konkurssiin kesällä 2006. Suomalainen kirjakauppa osti Lohjan ja Salon myymälät. Info ei kerro myyntejään, mutta sen voi arvioida olevan hiukan Akateemista Kirjakauppaa pienempi, 55-60 miljoonan euron tuntumassa.

KIPA on vuonna 1984 perustettu ja kauppiaiden omistama ketju, johon kuuluu 63 yksityistä, yrittäjävetoista kirjakauppaa eri puolelta Suomea. Ketjun myynti on reilut 18 miljoonaa euroa. Myynnistä 60 prosenttia tulee kirjamyynnistä, 20 prosenttia toimistotarvikkeista ja loput muusta.

Ketjun toimitusjohtaja Pia Tarkkonen pitää kauppojen vahvuuksina paikallisuutta, laajaa valikoimaa sekä henkilökohtaista ja asiakaslähtöistä palvelua.

Kirjatori myy kustantamoiden loppu- ja tarjouseriä edulliseen hintaan. Ketju perustettiin 1976 Jyväskylässä ja sillä on nyt kymmenen kirjakauppaa seitsemällä paikkakunnalla.

Samalla liikeidealla toimii 1990 perustettu Kirjapörssi, jolla on yhdeksän toimipistettä mm. Isossa Omenassa, Raision Myllyssä ja erityisesti liikenneasemilla kuten kolmessa ABC:ssä, Pukaron Paronissa, Humppilan Lasin myymälässä ja Warkauden Portissa. Kirjapörssin myynti on noin 4 miljoonaa euroa ja sen tulos kesäkuussa 2005 päättyneellä tilikaudellaan oli 13,8 prosenttia liikevaihdosta.

Viihdy kansa, kuuntele ja soita

Free Record Shop on pääasiassa kauppakeskuksissa sijaitseva kansainvälinen levymyyntiketju, jolla on Suomessa 17 myymälää. Tuoreimman tilinpäätöksen mukaan sen myynti on 15 miljoonaa euroa tappiolla.

Hans Breukhovenin vuonna 1971 Hollannissa perustamalla ketjulla on 338 myymälää, joista 185 Hollannissa ja loput Benelux-maissa ja Pohjoismaissa. Osa toimii Bravo-nimellä. Henkilöstöä yksityisesti omistetulla konsernilla on 2000 ja myynniksi ilmoitetaan 400 miljoonaa euroa.

F-Musiikki on Suomen suurin musiikkilaitteiden, soittimien ja nuottien maahantuoja. Fazer Musiikkina tunnetun yrityksen valikoimissa on yli 20 000 tuotetta ja yli satatuhatta nuottivihkoa.

Yrityksellä on yksi vähittäispiste, Kaisaniemenkadulla elokuussa 1999 avattu musiikin tavaratalo on Pohjoismaiden suurin. Neljässä kerroksessa on tilaa 2500 neliömetriä.

Yhtiön myynti oli helmikuussa 2006 päättyneen tilinpäätöksen mukaan 17,6 miljoonaa euroa ja nettotulos oli 4,88 prosenttia liikevaihdosta.

Videofirma Makuuni on vuonna 1985 perustettu videoelokuvien vuokraukseen erikoistunut markkinointiketju. Selvitystilaan päätynyt yritys päätyi helmikuussa 2006 uusille omistajille. Yhtiöllä on 94 vuokrauspistettä ja sen myynti on 29,3 miljoonaa euroa.

Filmtown on 1991 perustettu videovuokraamoketju. Filmtownilla on 73 myymälää ympäri Suomea, sekä yli 100 pienempää videopistettä huoltamoiden, kioskien ja ravintoloiden yhteydessä. Videopisteitä hoitaa, myy ja markkinoi itsenäisesti yhteistyökumppani Suomen Elokuvakeskus. Turussa pääkonttoriaan pitämällä yrityksellä on 420 työntekijää ja sen myynti on 14,7 miljoonaa euroa.

Sinun silmiesi tähdet

Optisella alalla on tungosta. Viisi suurinta ketjua vie 316 miljoonan euron markkinasta 79 prosenttia, mutta jälleen muiden osuus on kasvanut eniten.

Instru on markkinajohtaja 28,9 prosentin osuudellaan: sen 147 myymälää myy parempaa näköä melkein sadalla miljoonalla eurolla.

Silmäasema on suurin suomalaisomisteinen optikkoketju. Se erottuu kilpailijoistaan sillä, että se tarjoaa myös silmälääkärin palvelut. Sadan myymälän verkosto on hiukan kasvanut.

Silmäasema sai alkunsa vuonna 1973 optikko Timo Raaskan ja lääkäri Pentti Sihvolan tapaamisesta. Kaksi vuotta myöhemmin ketjun ensimmäinen myymälä avattiin Kuopiossa. Nyt ketjuun kuuluu yli sata toimipistettä 85 paikkakunnalla. Silmäasema on S-ryhmän valtakunnallinen partneri.

Tähti Optikko perustettiin syksyllä 1998 ja se nappasi nopeasti kuudenneksen osuuden optiikan markkinoista. Ketjun 127 liikkeestä kolmasosa on Tähti Optikko Group Oy:n suorassa omistuksessa ja kaksi kolmannesta on yrittäjävetoisia. Ketju toimii Suomessa ja on osa Kesko-konsernia.

Tähti Optikko -myymälät sijaitsevat siellä missä ihmiset liikkuvat: kaupungin keskustoissa, liikekeskuksissa tai vilkkaissa marketeissa. Tavoitteena on olla avoin ja helposti lähestyttävä, Tähti Optikolle on helppo poiketa vain katselemaan ja kokeilemaan.

Cazze ja Synsam jäävät alle kymmeneen prosentin osuuteen ja ovat joutuneet vähän luovuttamaan asemiaan. Cazze on yksityinen yrittäjäoptikoiden ketju ja Synsam Pohjoismaiden suurin optikkoketju.

Alan toisinajattelija ja nopeimmin kasvava Optigo lupaa "valtaisan valikoiman laadukkaita silmälaseja ja muita optisen alan tuotteita Suomen edullisimpaan hintaan". Toisena toimintavuotenaan sillä oli kasassa jo reilun 30 myymälän verkosto, mutta myyntiä se ei ollut vielä valmis ilmoittamaan.

Rohtoja raihnaisille

Apteekkeja on Suomessa 797 (se on enemmän kuin R-kioskeja!) ja niiden yhteismyynti on 2476 miljoonaa euroa. Molemmat ovat isoja lukuja. Kun kansa sairastaa, lääkkeet saa läheltä.

Suurin joukossa on Yliopiston Apteekki, jonka 17 toimipisteen myynti on hulppeat 272,8 miljoonaa euroa. Yrityksen palveluksessa oli vuoden 2005 lopussa noin 1000 henkilöä.

Farmasian opetus ja tutkimus ovat osa Yliopiston Apteekin toimintaa. Satakunta farmasian opiskelijaa suorittaa opintoihinsa liittyvän käytännön harjoittelujakson Yliopiston Apteekissa.

Harva pärjää yritykselle perinteissä. Yliopiston Apteekki perustettiin 1755 ja on siis ylittänyt 250 vuoden rajapyykin.

Ketjun kannattavuus on tähtitieteellisen hyvä. Tulos ennen veroja on 18,6 miljoonaa euroa ja 7,5 prosenttia liikevaihdosta. Apteekkimaksujen kanssa YA tuloutti Helsingin Yliopistolle 42,9 miljoonaa euroa, joista osa on tuloutettu eteenpäin niille yliopistoille, joiden paikkakunnilla YA on saanut toimiluvan. Rohdoilla kerätyt rikkaudet menevät siis hyviin tarkoituksiin.

Hyvän Mielen Apteekit Oy on vuonna 1996 perustettu yksityisten apteekkien muodostama ketju. Siihen kuuluu 29 apteekkia 19 paikkakunnalla. Ketjun myynti on 130 miljoonaa ja se työllistää 380 farmasia-alan ammattilaista.

Itsehoidolla elinvoimaa

Ikivireä on 47 myymälän ketju, jonka kantaäiti perustettiin Helsingin Fredrikinkadulle vuonna 1974. Osa myymälöistä toimii franchising-pohjalla ja 19 niistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Kauppiaat ja myyjät käyvät läpi moniportaista koulutusohjelmaa, jonka korkeimpana tasona suoritetaan fytonomin tutkinto Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa.

Ikivireä on syksyllä 2006 siirtynyt uusille omistajille.

Sinun kaupat on kauppiasvetoinen luontaistuotteita myyvä valtakunnallinen ketju, jolla on yli 50 myymälää eri puolilla Suomea. Sen iskulause on "Terveytesi huoltoasema".

Mustille ja Mirrille

Suomen suurin eläintarvikeliike Musti ja Mirri on 60 myymälän ketju. Sen juuret juontavat vuoteen 1988, jolloin Matti Varpula osti eläintarvikeliikkeen, perusti pari vuotta myöhemmin toisen ja alkoi tosissaan laajentaa 1995. Vauhdikkaasti kasvavassa ketjussa on nyt myös muutama franchising-yrittäjä.

Faunatar on 1980 aloittanut lemmikkieläinliike. Ketjulla on 20 myymälää, joista yhtä vaille kaikki toimivat franchising-pohjalta. Eläinruokien lisäksi ketju myy akvaarioita, pieneläimiä ja jonkin verran myös hevostarvikkeita.

Reporanka on Ulla ja Markku Sohlmanin perustama seitsemän liikkeen lemmikkitalo. Mäntyharjussa toimistoa pitävän ketjun myymälöitä on Kivenlahdessa, Kampissa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Mikkelissä, Lappeenrannassa ja Tampereella. Ensimmäinen Reporanka perustettiin Mikkeliin 1992. Reporangan myynti on 2,5 miljoonaa euroa.

Eettistä estetiikkaa ja kasvikosmetiikkaa

Anita Roddick perusti The Body Shopin 1976 ja vain viisi vuotta myöhemmin se tuli Suomeen. Vuonna 2002 L´Oreálin omistukseen siirtynyt ketju toimii 54 maassa ja liikkeitä on yhteensä yli 2000, joista Suomessa 31.

The Body Shop on eettisen liiketoiminnan uranuurtaja. Ketju ei hyväksy eläinkokeita ja haluaa edistää oikeudenmukaista kaupankäyntiä köyhien yhteisöjen kanssa, ympäristönsuojelua ja ihmisoikeuksia.

Pakkausten minimointiin pyritään ekologisista syistä ja yrityksellä on oma reilun kaupan ohjelma. Yritys kampanjoi aktiivisesti tärkeiksi kokemiensa arvojen puolesta. Ensimmäinen ympäristökampanja "Pelastakaa valaat" toteutettiin 1986 Greenpeacen kanssa.

The Body Shopin mukaan liiketoiminnassa on kyse ennen kaikkea ihmissuhteista. Mitä enemmän yritys kuuntelee ja huomioi sidosryhmiään, sitä paremmin se menestyy.

Kasvipohjaisen kosmetiikan nro 1 maailmassa, ilmoittaa Yves Rocher nettisivullaan. Yves Rocher lienee ensimmäinen ulkomaisketju Suomessa. Se perustettiin 1977 ja neljä vuotta myöhemmin avattiin ensimmäinen franchising-myymälä. Nyt Yves Rocher –kauneuskeskuksia on Suomessa 15, joista 10 toimii franchising-pohjalla. Pääosa reilun 32 miljoonan euron myynnistä on kuitenkin postimyyntiä. Yhtiön tulos on lievästi sanoen kohdallaan.

Yves Rocher toimii 88 maassa ja sen myynti on yli 2 miljardia euroa.

Ompelijan onnela

Eurokangas on kauppaneuvos Kaija Wardin vuonna 1991 perustama 28 kangaskaupan ketju. Ward on elänyt koko ikänsä kankaiden parissa. Hänen vanhempansa Veikko ja Saimi Heinonen perustivat kangaskaupan Lahteen vuonna 1945. Sukupolven vaihdos osoittautui ongelmalliseksi ja Kaija Ward perusti miehensä Carl-Johanin kanssa oman yrityksen, Eurokankaan. Vuotta myöhemmin siihen liitettiin vanha liiketoiminta.

Lama-aika oli hyvä kasvualusta uudelle yritykselle. Komea kasvu noteerattiin näyttävästi, kun Europe´s 500 valitsi yrityksen 90-luvun lopulla Euroopan nopeimmin kasvaneiden yritysten joukkoon. Ward oli listan naisista ykkönen.

Eurokankaan menestys perustuu jäljittelemättömään toimintaideaan. Myymälät ovat niin suuria, että niissä voi tarjota muoti- ja sisustuskankaiden lisäksi kangaspaloja, ompelutarvikkeita ja täydellisen verhopalvelun.

Tarkoituksenmukaisesti kalustetusta myymälästä löytyvät kaikki kangaslaadut ja hintaluokat huippuedullisista palakankaista klassisiin laatukankaisiin. Kankaat tulevat pääosin Euroopan maista, mutta tuontia on aina Japania myöten.

Eurokangas on ompelijan paikka. Miehiä on asiakkaissa vähän ja useimmat heistä ovatkin avecina asioilla…

Komeita ovat yrityksen numerot:

Vaihtoehtoja kertakäyttökulttuurille

Suomessa toimii kolme valtakunnallista kello- ja kulta-alan ketjua. Suurin on 1972 perustettu Timanttiset-ketju, jonka jäsenliikkeillä on 60 toimipistettä 34 paikkakunnalla ja sen myynti oli 46,7 miljoonaa euroa. Osuuskunnalla on runsaasti omaa maahantuontia ja omia yksinmyyntimerkkejä, mm. Orient, Esprit, Puma, Junghans, Speedo, Focus, Jemis ja Romanssi, Brilliant Star, Paris- ja Silvia-korusarjat.

Kultajousi on monimyymäläyritys, jonka Capman hankki omistukseensa marraskuussa 2001 ja jonka se myi kesäkuussa 2006 ruotsalaiselle kello- ja kulta-alan toimijalle Iduna Groupille. Idunalla on 190 liikettä Ruotsissa ja sen myynti on 130 miljoonaa euroa. Suomessa Kultajousia on 43 ja ne sijaitsevat 21 paikkakunnalla.

Kolmas valtakunnallinen kauppiasvetoinen toimija on Caratia, jonka 58 toimipistettä haluavat tarjota "Aitoa, kestävää iloa!" vaihtoehtona jäljitelmille ja kertakäyttökulttuurille. Caratian perustivat Kelloseppien liiton ja Kultaseppien liiton jäsenet.

Caratiassa ei edellytetä yhtenäistä tuotevalikoimaa. Caratia-kuvastossa annetaan läpileikkaus kunkin sesongin valtakunnallisesta tuotetarjonnasta ja esitellään alan uutuudet.

Caratian myynti on noin 18 miljoonaa euroa.

Fotoalan digimyllerrys

Digikamera muutti fotoalan tilannetta nopeasti ja isosti. Perinteiset kamerat filmeineen katosivat ja ihmiset tottuivat katselemaan otoksiaan kameran tai tietokoneen ruudulta. Parhaat tulostettiin itse.

Kun kovalevy tuhoutui eikä anopin hautajaiskuvia ehditty pelastaa, ihmiset oppivat, että myös digikuvista kannattaa tehdä paperikopiot.

Kodak iski nopeasti alan muutokseen 80-luvun lopulla kehitetyllä Kodak Express-ketjullaan. Siihen kuuluu 30 000 myymälää viidellä mantereella, Pohjoismaissa 350 ja Suomessa reilut 50.

Perinteiset fotokaupat ovat vähentyneet, mutta vielä niitä on 365 ja niiden kassaan kertyy reilu sata miljoonaa euroa. Tuloksen teko on ollut tiukassa kaikilla alan toimijoilla. Kodak on poikkeus.

Helios sanoo olevansa ketjuista suurin, sillä on vajaat 30 myymälä 16 paikkakunnalla. Fotoring-ketjuun kuuluu 17 myymälää 15 paikkakunnalla.

Muotoilun mestarit

Marimekko, Iittala, Pentik, Artek ja Aarikka muistetaan kyllä kun puhutaan suomalaisesta muotoilusta, mutta ketjujen listoilta ne unohtuvat, vaikka niillä onkin yli sadan myymälän verkosto.

Marimekko on yksi Suomen tunnetuimmista yrityksistä. Se on edustanut "uskoa ja uskallusta vuodesta 1951". Alussa Armi Ratian luomus keskittyi vaatteiden ja tekstiilien suunnitteluun ja valmistamiseen, vasta 1974 avattiin päämyymälä Helsingin Espalla.

Ratian kuoltua 1979 yhtiö ajautuu sekaannuksen ja epävarmuuden tilaan. Amer osti Marimekon 1985, mutta tappiota tehtiin, kunnes Kirsti Paakkanen antoi 27.9.1991 Marimekolle kasvot ja uuden elämän. Suunnittelu nostettiin takaisin ykkösasemaan ja alkoi noste, joka on kantanut yrityksen huikeaksi menestykseksi.

Marimekon 81 miljoonan euron myynnistä jää muhkea tulos ja siihen sijoitettu pääoma tuottaa 44 prosenttia. Harvan yrityksen markkina-arvo on kaksi kertaa suurempi kuin sen liikevaihto. Marimekon on.

Omia myymälöitä on 25, joista yhtä vaille kaikki Suomessa. Niiden myynti oli 28 miljoonaa euroa ja Kirsti Paakkanen pitää niitä tärkeänä osana Marimekko-brändin rakentamista. Uusia myymälöitä avataan lähivuosina useisiin Euroopan maihin, Japaniin ja Yhdysvaltoihin.

Useimmille sanasta Iittala tulee mieleen valmistaja eikä kauppaketju. Talouselämä-lehti luokittelee yrityksen vähittäiskauppa-nimikkeen alle, mutta ihan niin pitkällä ei vielä olla, vaikka yritys haluaakin olla "johtava skandinaavisiin designtavaramerkkeihin erikoistunut vähittäismyynnin osaaja", joka "kehittää alan tehokkaimman vähittäismyyntikonseptin". Ja vielä: myymälöiden neliötehon pitää olla alan korkein!

Nokian tapaan Iittala on saanut nimensä paikkakunnasta, jossa 1881 perustettiin lasitehdas, mutta tänään Iittala on paljon muutakin kuin lasisten esineiden fabriikki. Uusi, nuorekas johto haluaa muuttaa tarpeesta lähtevän ostamisen halupohjaiseksi. Iittalan myymälään ei tulla ostamaan haarukoita vaan hakemaan inspiraatiota.

Ensimmäinen uuden ajattelun mukainen Iittala-myymälä avattiin 2002 Helsingissä ja vuoden 2005 lopussa niitä oli jo 19. Tehtaanmyymälöiden kanssa myymäläverkoston vahvuus on 57 ja niiden liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa ja vahvassa kasvussa. Kasvunopeus varmistetaan laajentamalla franchising-pohjalta.

Kun markkinaosuus Suomessa on yli 50 prosenttia, kasvua on haettava maailmalta. Ensivaiheessa kiinnostavat Hollanti, Belgia, Tanska, Saksa, Iso-Britannia, USA ja Japani.

Iittalaan on kerätty joukko kovia brändinrakentajia, jotka tietävät mitä tahtovat ja ovat jo hyvässä vauhdissa.

Arkikauneutta arkeen

Posiolainen Pentik Oy sai alkunsa 1971 Anu Pentikin keramiikka- ja nahkaharrastuksesta. Toiminta alkoi lastenhuoneessa ja omakotitalon kellarissa, mutta pian valmistui kelohonkainen keramiikkapaja, jonka viereen rakennettiin myymälä ja kahvila. Rakennuksista kehittyi myöhemmin Pentik-mäen matkailukeskus.
Pentikin ensimmäinen myymälä avattiin Helsingin Esplanadille 1976 ja yhtiö laajeni 1980-luvulla voimakkaasti, mutta 1990-luvulla yritys päätti keskittyä ydinosaamiseensa: keramiikan valmistukseen ja myyntiin. Oma myymäläketju rakennettiin, keramiikkamallisto uudistettiin ja muusta tuotteistosta kehitettiin lifestyle-kokonaisuuksia.

Yritys valmistaa ja myy koteihin käyttö-, lahja- ja piensisustustuotteita, joiden alkuvoiman muodostaa oman keramiikkatehtaan mallisto. Pentik-myymälöitä on noin 70, joista kolme Ruotsissa, seitsemän Norjassa ja yksi Tanskassa. Niissä pyritään tarjoamaan tunnelmallinen ostoelämys. Osa on omia ja osa toimii franchising-periaatteella.

Pentik on tasaisesti kasvava ja erittäin hyvin kannattava yritys.

Alvar Aalto perusti Artekin 1935 tuotteidensa markkinoimiseen. Vuonna 2004 Artekille uudet omistajat Englannista ja seuraavana vuonna uusi toimitusjohtaja Mirkku Kullberg, jonka näytöt on hankittu Nanson brändijohtajana ja Grünsteinin toimitusjohtajana.

Artekilla on takanaan hyviä ja huonoja vuosia.

Aarikan tarina alkaa 1954, kun tekstiilisuunnittelijaksi valmistumassa oleva Kaija Aarikka kutoi itselleen puvun, mutta ei löytänyt kaupoista kyllin tyylikkäitä nappeja. Hän osti puuta ja veisti itse mieleisensä napit. Aarikka on tänään tuotteistaan tunnettu pieni perheyritys, jolla on 11 myymälää Suomessa ja 300 jälleenmyyjää.

Vastinetta viikkorahoille

Tiimari on Kari Sulkasen luomus. Hän oli päättänyt, ettei hänestä koskaan tulisi yksityisyrittäjää. Isän työ antikvariaatin hoitajana oli pienen pojan silmissä näyttänyt ihan koiran hommalta.
Mieli kuitenkin muuttui vuonna 1971, kun hän näki tyhjillään olevan liikehuoneiston Lahden keskustassa. Tyhjä tila oli pakko täyttää tavaroilla ja nimenomaan kirjoilla, lehdillä ja paperitavaralla. Liikkeen nimeksi tuli KarvaMarja oman lempinimensä Karva ja vaimonsa Marja-nimen yhdistelmänä.

Vuonna 1975 Sulkasella oli jo kahdeksan liikettä ja nimi oli vaihtunut Tiimariksi. Alussa myytävä hankittiin Tammer-tukusta, mutta kun samoista valikoimista ostivat kaikki muutkin paperitarvikeliikkeet ja piti olla monipuolisempi ja edullisempi, alkoivat hankintamatkat Eurooppaan, Kiinaan ja Japaniin.
Hinnoittelussa Sulkasen periaate oli: tavaralla pitää olla sekä myyjää että ostajaa palveleva hinta.

Kymmenessä vuodessa myymälöiden määrä nousi viiteenkymmeneen. Vuonna 1990 Sulkanen myi Tiimarin Rautakirjalle, mutta jäi toimitusjohtajaksi. Seuraavana vuonna avattiin sadas Tiimari ja 1996 ketjuun kuului jo 150 toimipaikkaa.
Sulkanen palasi omistajaksi 1998, kun Rautakirja möi osuutensa yhtiössä johdolle ja Capmanille ja alkoi vetäytyä taka-alalle.

Tiimareissa käy 30 miljoonaa asiakasta vuodessa ja 199 myymälästä 165 on Suomessa, 9 Ruotsissa, 16 Virossa, 5 Latviassa, 2 Norjassa ja 2 Puolassa.

Ulkomaiset tytäryhtiöt nostavat liikevaihtoa reilulla 10 miljoonalla eurolla.

Tiimarin varatoimitusjohtaja Jarkko Kaalikoski esitti kerran kiteytyneen käsityksensä ketjunsa missiosta: "Kun nuori neiti miettii, mitä viikkorahallaan tekee, hänellä on monta vaihtoehtoa. Hän voi mennä leffaan, ostaa hampurilaisen tai jonkin kivan tavaran. Meidän tehtävämme on tarjota neidin rahoille hyvä vaihtoehto ja vastine."

Kumia ja muovia kotiin

Omaleimainen Etola oli brändi jo ennen kuin koko sanaa oli keksitty. Etolan myymälässä pitää käydä ymmärtääkseen mitä se on, mutta kertakäynti riittää kertomaan, mistä on kyse: joka kodissa tarvittavista tavaroista.

Aluksi vuonna 1932 perustetulla Etolalla oli kaksi myymälää, Helsingissä ja Turussa, ja valikoimissa vain kumitavaroita ja jalkineita. Muovin keksimisen jälkeen valikoimiin tulivat muoviset taloustavarat. Nyt nimikkeitä on yli 20 000 ja talousmuovi on ryhmistä suurin. Etolasta haetaan leluja, petaustuotteita, vaahtomuovia, kesäkalusteita, retki-, ranta- ja puutarhatarvikkeita, mattoja, sadevaatteita, kumisaappaita, lahjatavaroita, vahakankaita, sisustustarvikkeita sekä koristeita.

Etola on 19 myymälän ketju Etelä-Suomessa, pohjoisin toimipaikka on Jyväskylä. Myynti on noin 20 miljoonaa euroa. Yhtiön pääkonttori ja keskusvarasto sijaitsevat Helsingin Suutarilassa.

Etolan myymälät ovat osa teollisuustuotteita valmistavaa ja markkinoivaa Etola-konsernia, jonka liikevaihto on 330 miljoonaa euroa ja joka työllistää 1300 henkilöä.

Kauppa kotisohvalla

Postimyyntiä harjoittavia yrityksiä on Suomessa toistasataa, mutta harva niistä elää pelkästään sillä. Alan kolme suurta ovat Hobby Hall, Ellos ja Anttila.

Hobby Hall on etäkaupan markkinajohtaja. Vuodesta 1985 se on kuulunut Stockmann-konserniin. Yhtiön myynti on laskenut, mutta parin tukalan vuoden jälkeen tulosjyvä löytyi heti Raija Saaren tultua toimitusjohtajaksi marraskuussa 2004.

Ellos on 1947 Ruotsissa perustettu postimyyntiin erikoistunut yhtiö. Suomessa aloitettiin 1987. Ranskalaisjätti Pinault-Printemps-Redoute osti Ellos-konsernin 1997 ja kaksi vuotta myöhemmin perustettiin Redcats, jolla nimellä nykyisin toimitaan globaalisti. Toiminta Suomessa on ollut kasvussa, mutta tappiollista.

Anttila ilmoittaa etäkaupan myynniksi 90 miljoonaa euroa. Nettikauppa on toimitusjohtaja Matti Lemisen mukaan nakertanut perinteisen postimyynnin suosiota, mutta ihmiset tykkäävät edelleen selailla kuvastoja ja tilata perinteisesti postitse.

Fiksu valitsee verkossa

Jälkiviisaasta näyttää, että Samuli Seppälä iski kultasuoneen, kun hän perusti Verkkokauppa.comin vuonna 1992. Yhdestä myymälästä Ruoholahdesta myydään ketjullisen verran tavaraa. Syy on taitavassa verkossa ostamisen, palvelun ja hintojen yhdistelmässä.

Yrityksellä on nyt Ruoholahdessa 7200 neliön toimitilat, josta myymälän osuus 2000 neliötä ja toinen Pirkkalassa. Henkilökuntaa on 130 ja 13 vuoden aikana asiakkaille on toimitettu yli 3 miljoonaa tuotetta.

Kaikkien tuotteiden hinnat ja saatavuus kerrotaan kaikille netissä. Seppälä valittaa, että rahoittajat eivät ymmärrä myymälän ja verkkokaupan yhdistämistä, mutta tietotekniikassa tämä todella toimii. Asiakas voi valita tuotteen kotona päätteen ääressä ja noutaa myymälästä tai tilata postissa. Neljä viidestä ostoksesta ostetaan netissä ja puolet niistä noudetaan itse myymälästä.

Verkkokauppa.com valmistaa omia merkkejä pääasiassa Kiinassa ja sillä on jo satakunta omaa merkkiä.

Farmareiden hovihankkijat

Tilastokeskus ei pidä maatalouskauppaa vähittäiskauppana vaan tuotantotarvikkeiden myyntinä eikä siksi kelpuuta alan kauppojen numeroita myynteihinsä.

Maatalouskaupan ketjut poikkeavat kyllä muusta vähittäiskaupasta, mutta niihin kannattaa hiukan tutustua vaikkapa vain siksi, että kaksi kaupan jättiä maatalouskauppaa isosti harjoittaa.

Maatalouden vähittäiskaupan kautta kulkevat markkinat ovat arvoltaan 1970 miljoonaa euroa ja ne levitetään maahan parinsadan myymälän kautta.

S-ryhmä on ykkönen. Maatalous-, kone-, rauta- ja puutarhakauppaa harjoittaa maanlaajuinen Agrimarket-ketju. Se on Hankkija-Maatalouden, Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan, Suur-Seudun Osuuskaupan ja Kymenlaakson Agrimarket Oy:n muodostama palveluverkosto.

Ketjulla on 132 Agrimarketia, 8 Agrimarket Konekeskusta, 76 Multasormi-puutarhamyymälää, 10 S-Rautamarketia ja John Deere Keskus Hyvinkäällä.

Myyntiverkoston muodostavat maakunnallisissa talouskeskuksissa sijaitsevat Agrimarketit. Ne ovat täyden palvelun maatalouskauppoja.

K-maatalous on K-kauppiaiden omistamien kauppojen ketju, jossa halutaan "auttaa maatalousyrittäjiä tuottamaan tehokkaasti turvallisia ja puhtaita kuluttajien arvostamia elintarvikkeita".

Maatilojen määrän lasku heijastuu luvuissa – kasvu on ollut tiukassa.

Yrittäjien maatalous syntyi, kun Tuko myi maatalousliiketoimintansa SOK:n tytäryhtiölle Hankkija-Maataloudelle elokuussa 1992. Osa Tuko-Maatalouden henkilöstöstä toimitusjohtaja Jussi Pietilän johdolla perusti uuden yhtiön säilyttääkseen työpaikkansa.

Yhtiöllä oli ensimmäisen toimintavuotensa lopulla 28 toimipistettä ja viitisenkymmentä työntekijää. Niukalla pääomalla toimivan yhtiön piti kehittää poikkeava liiketoimintamalli ja Yrittäjien Maatalous keskittyykin viljan välittämiseen ja konekauppaan – tuotteisiin, jotka voidaan toimittaa suoraan tehtailta tiloille tai päinvastoin ilman varastointitarvetta ja siihen sitoutuvan pääoman kustannuksia.

Yrittäjien Maatalous kertoo nettisivuillaan, että viljakaupassa sen omaksuma suoratoimitusmalli tuli vallitsevaksi kauppatavaksi alentaen välityspalkkiot puoleen, mikä merkitsee lähes 20 miljoonan euron vuosittaista maataloustuottajien kustannussäästöä.

Suomen maataloustukku on itsenäinen, maatalouskauppiaiden omistama keskusliike. Se haluaa olla "mutkattoman maatalouskaupan edelläkävijä".